Tietovisa 8: Espoo kaupunkina 50 vuotta

Oletko Espoo-tietäjä? Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden kahdeksannen tietovisan kysymykset koskevat Espoon merkkihenkilöitä, asukaslukua ja paikannimiä. Kysymykset on laatinut Esko Uotila.

Testaa perinneseuran tietovisassa, kuinka hyvin tunnet Espoon lähihistoriaa.

Tietoa ja muistoja Espoosta 50 vuoden takaa löydät sivustolta
Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina.

Aikaisemmat tietovisat:
 

Maatilojen Espoo

Kaupunginmuseon aineistoon Finna-palvelussa sisältyy Maatilojen Espoo -kuvasarja, joka kertoo, millaisia viljelymaisemia ja maataloutta Espoosta vielä löytyy, vaikka monin paikoin peltoalueet on otettu rakentamisen, liikenneväylien ja kaupunkilaisten vapaa-ajan käyttöön sekä virkistysalueiksi.

Valokuvat liittyvät 2020 julkaistuun perinneseuran Maatilojen Espoo -kirjaan. Sen pohjalta Talomuseo Glimsissä oli samana vuonna valokuvanäyttely. Kirjaa on vielä muutama kappale saatavilla mm. Perinnekaupassa.

Tutustu valokuviin: Maatilojen Espoo

Espoo 1972 -perinteenkeruu jatkuu

Espoo 1972 ‑hankkeessa kerätyt muistot ja katsaukset kaupungin kehitykseen ovat esillä sivustolla Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina.

Sivuilla on uutta sisältöä mm. Keski-Espoosta, Olarista, Ruukinrannasta ja Nuuksiosta. Kiitos hienoista muistoista ja kertomuksista!

Perinteenkeruu jatkuu! Uutta sisältöä voi edelleen toimittaa julkaistavaksi sivustolla sähköpostitse espoonperinne@gmail.com tai käyttäen lomaketta Lähetä muistoja.

Tietovisa 7: Espoo kaupunkina 50 vuotta

Oletko Espoo-tietäjä? Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden seitsemännen tietovisan kysymykset käsittelevät kaupungin vaakunaa ja Espoon kaupunginosia ja suuralueita. Kysymykset on laatinut Esko Uotila.

Testaa perinneseuran tietovisassa, kuinka hyvin tunnet Espoon lähihistoriaa.

Tietoa ja muistoja Espoosta 50 vuoden takaa löydät sivustolta
Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina.

Aikaisemmat tietovisat:
 

Espoo 1972 -juhlaseminaari 11.5.2022

Espoon perinneseura ja lukuisat kotiseutuperinteestä kiinnostuneet kaupunginosa- ja asukasyhdistykset kokoontuivat 11.5.2022 Sellon kirjastoon esittelemään Espoo 1972 -hankkeessa keräämiään muistoja Espoosta 50 vuoden takaa ja oman kaupunginosansa kehittyvistä viime vuosikymmeninä.

Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström avasi tilaisuuden ja kertoi Espoo 1972 -hankkeen käynnistämisestä ja yhteistyöstä kaupunginosayhdistysten kanssa. Perinneseuran toiminnan tarkoituksena on kerätä, tallentaa ja julkaista espoolaista perinnetietoa ja paikallishistoriaa, ja hanke on tällaista toimintaa ja samalla osa Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmaa.

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Kaupunki on kasvanut 50 vuoden aikana ennennäkemättömällä vauhdilla ja kasvaa edelleen: tällä vuosikymmenellä odotetaan vielä 50000 asukkaan lisäystä. Samalla maahanmuuttajien ja ikääntyvien osuus kasvaa. Uusia asuinalueita syntyy ja uusia kulkuyhteyksiä rakennetaan. On tärkeää osata katsoa myös taaksepäin ja ymmärtää omaa historiaamme. Paikallishistorian ja muistitiedon kerääminen ja tallentaminen on siten tärkeää. Tältä osin kaupunginmuseon työtä täydentää yksityisten ja yhdistysten ansiokas työ. Näin kerätty aineisto tulee olemaan arvokasta historiatietoa ja lähdeaineistoa tulevaisuudessa.

Esko Uotila perinneseurasta kertoi Espoo 1972 -hankkeen taustoista. Espoon nopea kasvu 100 000 asukkaasta 300 000 asukkaan kaupungiksi on johtanut nopeaan kaupunkiympäristön ja elämäntavan muutokseen, johon liittyvän muistitiedon kerääminen juuri nyt on tärkeää. Esimerkkinä murroksesta on liike-elämän muutos: 1970-luvulla kaikkialla Espoossa oli lähimyymälöitä ja monessa kaupunginosassa ostoskeskus. Nyt monet niistä ovat joutuneet väistymään kauppakeskusten tieltä. Kaupunkisuunnittelussa on myös otettava huomioon kulttuuriperintö, ympäristö ja asukkaille tärkeät paikat kotikaupungissa.

Espoo 1972 -perinteenkeruuhankkeessa on mukana noin 20 yhdistystä, joista puolet osallistui seminaariin. Keruu jatkuu ja seuraava tähtäin on Espoo juhlii! -viikolla ja Espoo-päivässä elokuun lopulla. Keruuta jatketaan sen jälkeenkin. Tietoa kaupunginosien kehityksestä ja asukkaiden muistoja omasta elämästään ja elinpiiristään kerätään tässä hankkeessa vuoden loppuun asti.

Esko Uotila esitteli Espoo 1972 -teemasivuston nykyistä sisältöä ja sitä, miten sivustolle voi lähettää omia muistojaan sivustolla julkaistavaksi.

Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten terveiset

Pirkko Sillanpää Keski-Espoo -seurasta kertoi vuonna 1989 perustetun yhdistyksen julkaisutoiminnasta. Keski-Espoo Sanomia on julkaistu keskeytyksettä. Vanhimpia lehtiä olisi tarpeen digitoida laajempaa käyttöä varten. Seuran julkaisemista kirjoista erityisesti Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia kertoo myös kaupungiksi tulon ajalta. Seura on tuottamassa lisää tietoa ja muistoja julkaistavaksi Espoo 1972 -sivuilla.

Arja Salmi Leppävaara-seurasta kertoi Maxi-marketista, joka avattiin marraskuussa 1971, ja siihen liittyvästä nostalgiasta, muistoesineistä ja kauppakeskuksen vaiheista ja merkityksestä vuosien varrella. Hän muistutti myös, että Helsingin alueliitosvaatimukset Leppävaarassa päättyivät vasta, kun Espoosta tuli kaupunki.

Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen Antti Järvinen kuvasi Espoon kasvun vaikutuksia omakotiasutukselle mm. tiivistyneen rakentamisen ja Länsiväylän myötä. Yhdistys on kerännyt jo useita muisteloita, mm. Markku Sistosen muistoja Nöykkiöstä. Yhdistys julkaisi vuonna 2012 historiikin yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta. Tänä vuonna on tarkoitus julkaista 60-vuotishistoriikki.

Mankkaa-Seuran Markku Melkko kertoi Kaatopaikasta golfkentäksi -kirjasta, jossa kuvataan Mankkaan vaiheet vuosilta 1973-2020. Siinä kerrotaan “Mankkaan valinnasta” ja muista kaatopaikan lieveilmiöstä. iAsukaslehti Mankkaan Uutiset ilmestyy kolme kertaa vuodessa. 

Antero Krekola Matinkylä-Seurasta kertasi Espoon kasvun taustalla olleita elinkeinorakenteen muutosta ja maaltamuutto. Espoossa vastauksena oli lähiöiden aluerakentaminen, joka vaikutti vahvasti myös Matinkylän seudulla. Kun 1972 kaupunginvaltuusto päätti neljästä aluekeskuksesta (Muurala, Leppävaara, Tapiola ja Kivenlahti) Matinkylä ei ollut mukana, vaan sitä pidettiin Tapiolan läntisenä lähiönä. Matinkylä-Seura on käynnistänyt perinteenkeruuta myös paikallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tuottaa Matinkylä-Seuralle tietopankki paikallisesta historiasta.

Leena Luckas Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistyksestä otti esille ajankohtaisen Nuuksion koulun lakkauttamisen. Koulun historiaa ollaan keräämässä talteen. Yhdistys on perustettu 2015.  Se on käynnistänyt kulttuuriympäristöhankkeen Siikajärven seutu vuosien varrella.

Nuuksio-Seuran Hannele Kerola kertoi yhdistyksen 90 vuoden historiasta. Nuuksio-lehti on ilmestynyt 1970-luvun alusta ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosittain valitaan kylänvanhin ja heidän kertomuksensa on koottu yhteen. Yhdistyksen historiikki on tekeillä. Alueen muutos on 50 vuoden aikana ollut suhteellisen vähäistä.  Seudulla on pääosin omakotiasutusta, mutta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vaikuttamassa alueella merkittävästi.

Kiitokset kulttuurijohtajalle, yhdistyksille ja yleisölle osallistumisesta Espoo 1972 -juhlaseminaariin!
Perinteenkeruu 50 vuoden takaisesta Espoosta jatkuu hyvässä yhteistyössä.

Tervetuloa Espoo 1972 -juhlaseminaariin 11.5.2022

Millainen Espoo oli 50 vuotta sitten?

Kaikille avoin Espoo 1972 -juhlaseminaari järjestetään keskiviikkona 11.5.2022 klo 17.30 – 19.30 Sellon kirjaston lavalla.

Ohjelma

Yhdistykset esittelevät toimintaansa ja keräämiään muistoja pöytien ääressä klo 17.30 – 19.30 välisen ajan.

18.00  Tervetuloa, Martti Hellström, Espoon perinneseuran puheenjohtaja

18.05  Kaupungin tervehdys, kulttuurijohtaja Susanna Tommila

18.20  Espoo 1972 -hankkeen esittely, Esko Uotila, Espoon perinneseura

18.35  Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten puheenvuorot

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Tervetuloa!

Lisätietoa ja kerättyjä muistoja: Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina

Mauritz Hellström Laaksolahden kirjastossa 23.3.2022

Mauritz Hellström vierailee Laaksolahden kirjastossa keskiviikkona 23.3.2022 klo 18.00 ja esittelee uutuuskirjansa Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta. Hän on tehnyt pitkän uran valokuvaajana mm. Länsiväylässä ja Esse-lehdessä.

Tule kuulemaan havaintoja, kannanottoja ja tarinoita Espoon muuttuvista kaupunginosista, perinteikkäistä rakennuksista, luonnosta ja ihmisistä! Samalla pääset keskustelemaan Espoon kasvusta ja sen vaikutuksista kaupunkiympäristöön.

Espoon perinneseuran julkaisema kirja on myynnissä mm. Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa, Fototapiossa, Auroran kappelissa ja perinneseuran Perinnekaupassa.

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirjan julkistus 10.3.2022

Espoon perinneseura julkistaa Mauritz Hellströmin kirjoittaman ja kuvaaman kirjan Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta Espoon kulttuurikeskuksen kolmannen kerroksen Kuutio-tilassa torstaina 10.3.2022 klo 15.30.

Julkistustilaisuus alkaa klo 15.30 espoolaisen pelimanniyhtye Leikareiden musiikkiesityksellä. Kahvitarjoilu alkaa jo klo 15.15.

Järjestelyjä varten toivomme osallistujien ilmoittautuvan ennakkoon osoitteessa Ilmoittautuminen 10.3.2022.

Kirja kertoo kuvin ja sanoin Espoon huimasta kasvusta maalaiskunnasta suureksi kaupungiksi. Mauritz Hellström esittelee kotikaupunkiaan Espoota Pohjanmaalta muuttaneen silmin. Hän on kokenut valokuvaaja ja toimi pitkään avustajana Länsiväylä- ja Esse-lehdissä. Kirjan tarinat ja niihin liittyvät loistavat valokuvat ovat tuokiokuvia muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirja tarjoaa aikamatkan Espoon viime vuosikymmenten historiaan ja kehitykseen. Kuvauksia espoolaisista paikoista ja ihmisistä on tarjolla eri puolilta Espoota ja Kauniaisistakin. Erilaiset kaupunginosat, historialliset rakennukset ja luontokohteet kertovat monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta Espoosta. Kirja on pienoiskuva meistä espoolaisista ja Espoosta Suomen kuvajaisena. Kaikki kerrostumat löytyvät.

Tilaisuus kuuluu Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmistoon.

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirjaa voi ostaa julkistustilaisuudessa ja muun muassa Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta, Fototapiosta, Auroran kappelista ja perinneseuran Perinnekaupasta.

Espoon perinneseura yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa

Vuonna 2022 Espoon perinneseuran toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Perinneseura järjesti 20.1. avaus- ja suunnittelukokouksen kaupunginosayhdistysten kanssa perinnetiedon ja muistojen keräämiseksi siitä, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Kokoukseen osallistui 25 aktiivista toimijaa 17 yhdistyksestä.

Yhdistykset sopivat keräävänsä vuoteen 1972 liittyviä muistoja oman alueensa paikallisilta asukkailta. Samalla kaupunginosien 50 vuoden takaista tilannetta kuvataan erillisin kirjoituksin, joihin löytyy aineistoa yhdistysten julkaisuista, lehdistä ja verkkosivuilta. Perinnetieto ja muistot julkaistaan osin yhdistysten omilla sivuilla ja yhtenäisesti perinneseuran Espoo 1972 -teemasivustolla.

Hankkeessa ovat Espoon perinneseuran lisäksi mukana muun muassa seuraavat kaupunginosa- ja asukasyhdistykset: Esbo hembygdsförening, Karakallio-Seura, Kauklahti-seura, Keski-Espoo -seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Laajalahti ry, Latokaski-seura, Leppävaara-seura, Lillhemtin omakotiyhdistys, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-seura, Matinkylä-Seura, Nuuksio-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Olari-Seura, Pro Ruukinranta ja Tapiolan Kilta.