Esko Uotila
Vuoden 1972 alussa kaupungiksi tullutta Espoota alettiin kehittää nopeasti kasvavan kaupungin vaatimusten mukaisesti. Samalla torjuttiin suunnitelmat Espoon itäisten osien liittämisestä Helsinkiin.
Kaupunginvaltuuston juhlaistunnossa 1.1.1972 päätettiin kehittää Espoota neljän aluekeskuksen pohjalta. Muuralasta tehtiin hallintokeskus, ja muut aluekeskukset olivat Leppävaara, Tapiola ja Kivenlahti. Juhlaistunnossa tehtiin myös päätökset asuntorakentamisesta, teiden valaistuksesta, osoitteen määrittelystä kaikille espoolaisille ja kulttuurikeskuksen rakentamisesta.
Kunnallisvaaleissa lokakuussa 1972 valittiin kaupunginvaltuuston jäsenet 1.1.1973 alkaneelle valtuustokaudelle. Vaaleissa sosiaalidemokraatit säilyttivät suurimman puolueen asemansa 16 valtuustopaikalla. Kokoomus sai valtuustoon 15 edustajaa. SKDL sai kahdeksan, liberaalit seitsemän ja RKP kuusi paikkaa sekä keskustapuolue yhden paikan.
Seuraavassa taulukossa valtuutettujen nimet ovat puolueittain äänimäärän mukaisessa järjestyksessä.
Espoon valtuutetut 1973
Sosiaalidemokraatit
Kaisa Raatikainen
Sinikka Luja-Vepsä
Kaarlo af Heurlin
Mikko Laaksonen
Antti Moisio
Veikko Kaljunen
Lars-Erik Gerkman
Per Björklund
Keijo Alho
Martti Tieaho
Kauko Pesonen
Kalevi Olkkonen
Armas Kaivanto
Matti Laurikainen
Erkki Harmaanen
Ulla Virtanen
Kokoomus
Elsi Hetemäki
Antero Salmenkivi
Jalmari Torikka
Erik Olander
Tauno Kohonen
Ritva Salmenkivi
Leena Aarnio
Erkki Hämäläinen
Jorma Puustinen
Jouni J. Särkijärvi
Pauli Eiranen
Arvo Relander
Marjatta Forssen
Hannu Aalto
Marja Viljamaa
Kansandemokraatit
Lauri Kantola
Timo Bergholm
Marja-Liisa Löyttyjärvi
Eila Esko
Ester Sinisalo
Olavi Mustonen
Pertti Kovacs
Matti Juslin
Liberaalit
Pekka Tarjanne
Seppo Westerlund
Ella Hyppänen
Eila Aro
Rolf Koskinen
M. J. Olavi Holmström
Pekka Kontu
Ruotsalaiset
Björn Immonen
Mårten Weurlander
Ebba Aschan
Per-Johan Aschan
Holger Thilman
Robert H. Lindberg
Keskustapuolue
Mikko Immonen
Vuonna 1972 valtuustoon valittu Jouni J. Särkijärvi jatkaa edelleen valtuustossa ja toimii nykyisin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana.
Vuosikymmenen päätteeksi kaupunginvaltuusto piti ensimmäisen istuntonsa uudessa valtuustotalossa 11.4.1979. Siihen asti valtuusto oli kokoontunut Pitäjäntuvassa, Lagstadin koulussa ja Leppävaaran ammattikoulun juhlasalissa ja vuodesta 1977 alkaen Kaupunkiopistolla Kivenlahdessa.
Espoon ensimmäinen kaupunginjohtaja oli Teppo Tiihonen, joka oli toiminut kauppalanjohtajana vuodesta 1963 alkaen. Hänen aikanaan rakennettiin suuria kerrostaloalueita muun muassa Suvelaan, Olariin, Matinkylään, Soukkaan ja Kivenlahteen. Aluekeskuksiin ja aluerakentamiseen perustuva kaupunkirakenne vahvistui. Tiihonen osallistui pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan, myöhemmin yhteistyövaltuuskunta, perustamiseen vuonna 1970. Hän toimi Espoon kaupunginjohtajana vuoden 1984 loppuun. Hänen jälkeensä virkaan astui Pekka Löyttyniemi.
Kaupunginjohtaja toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana aina vuoteen 1977, jolloin uuden kunnallislain myötä kunnanhallituksen puheenjohtajuus siirtyi kaupunginjohtajalta luottamushenkilöille. Espoon ensimmäinen luottamushenkilö kaupunginhallituksen puheenjohtajana oli Olli Männikkö. Hän oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1977-2000. Nykyisin hän toimii Espoon vanhusneuvoston puheenjohtajana.
Toimialat jaettiin kuuteen hallintokuntaan, ja niille nimettiin hallintojohtajat poliittisin perusteiden. Teknisen toimen johtoon valittiin Ilppo Aarnio (kok), opetus- ja sivistystoimeen Mauri Alasaari (lib), kiinteistötoimeen Jaakko Järvinen (skdl), maankäyttötoimeen Hans Korsbäck ja sosiaali- ja terveystoimeen Veikko Rantala (sdp) ja vuodesta 1974 alkaen Antti Moisio (sdp). Myöhemmin hallintojohtajat nimettiin apulaiskaupunginjohtajiksi.
Lähteitä:
Reima T.A. Luoto: Espoo – kasvun näkijät ja tekijät : Espoon viisi vuosikymmentä 1950-2000. Espoon kaupunginmuseo 2004.
HS Aikakone https://www.hs.fi/aikakone/