Uutiset

  • Keski-Espoo -seura kerää muistoja

    Tuoreessa Keski-Espoon Sanomien numerossa 1/2022 on tietoa perinteenkeruutalkoista ja kutsu osallistua muistojen keräämiseen omasta asuinalueesta ja elämästä 50 vuotta sitten.

  • Tietovisa 3: Espoo kaupunkina 50 vuotta

    Oletko Espoo-tietäjä? Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden kolmannessa tietovisassa kysytään mm. espoolaisista rakennuksista ja urheiluseuroista.

    Testaa perinneseuran tietovisassa, kuinka hyvin tunnet Espoon lähihistoriaa. 

    Aloita tietovisa

    Aikaisemmat tietovisat
    Tietovisa 2
    Tietovisa 1

  • Pelto-Elviksestä kaupunkilaiseksi

    ”Pelto-Elvis” oli lauttasaarelaisten nimitys tapiolalaisista 1960-luvulla. Jari ”Hirkka” Hirvonen, syntyisin tapiolalainen, kirjoitti kurkistuksen Tapiolan historiaan sellaisena, kuin se näytti 11-vuotiaan pojan silmin.

    Hirkan henkilökohtaista elämää kaupungiksi tulo ei liiemmin heilauttanut, sillä hän tunsi olevansa enemmän tapiolalainen kuin espoolainen. Tuntui kuitenkin hienommalta asua kaupungissa kuin kauppalassa.

    Suomen toiseksi vanhin kauppakeskus Heikintori oli avattu 1960-luvun lopussa. Siitä oli muodostunut nuorille tärkeä hengaamis- ja kohtaamispaikka, jossa vietettiin runsaasti aikaa päivittäin.

    Hansa Market oli avattu Pohjois-Tapiolan radiomastojen juurelle 1970. Maxi-market avasi Leppävaaraan 1971. Niissä luuhattiin paljon. Matka niihin taittui useimmiten fillarilla.

    Klikkaa linkistä ja lue lisää.

    Huom! Hirkan kirjoittaman jutun jatko-osa ilmestyy tällä samalla Espoo 1972 -sivustolla kevään mittaan.

  • Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirjan julkistus 10.3.2022

    Espoon perinneseura julkistaa Mauritz Hellströmin kirjoittaman ja kuvaaman kirjan Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta Espoon kulttuurikeskuksen kolmannen kerroksen Kuutio-tilassa torstaina 10.3.2022 klo 15.30. Tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu.

    Järjestelyjä varten toivomme osallistujien ilmoittautuvan ennakkoon osoitteessa Ilmoittautuminen 10.3.2022.

    Kirja kertoo kuvin ja sanoin Espoon huimasta kasvusta maalaiskunnasta suureksi kaupungiksi. Mauritz Hellström esittelee kotikaupunkiaan Espoota Pohjanmaalta muuttaneen silmin. Hän on kokenut valokuvaaja ja toimi pitkään avustajana Länsiväylä- ja Esse-lehdissä. Kirjan tarinat ja niihin liittyvät loistavat valokuvat ovat tuokiokuvia muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.

    Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirja tarjoaa aikamatkan Espoon viime vuosikymmenten historiaan ja kehitykseen. Kuvauksia espoolaisista paikoista ja ihmisistä on tarjolla eri puolilta Espoota ja Kauniaisistakin. Erilaiset kaupunginosat, historialliset rakennukset ja luontokohteet kertovat monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta Espoosta. Kirja on pienoiskuva meistä espoolaisista ja Espoosta Suomen kuvajaisena. Kaikki kerrostumat löytyvät.

  • Espoo 1972 -hanke on lähtenyt hienosti käyntiin!

    Kaupunginosayhdistykset mukana perinteenkeruussa

    Vuonna 2022 Espoon perinneseuran toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Perinneseura järjesti 20.1. avaus- ja suunnittelukokouksen teemasta kiinnostuneiden kaupunginosayhdistysten kanssa perinnetiedon ja muistojen keräämiseksi siitä, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Kokoukseen osallistui 25 aktiivista toimijaa 17 yhdistyksestä.

    Yhdistykset sopivat keräävänsä vuoteen 1972 liittyviä muistoja oman alueensa paikallisilta asukkailta. Samalla kaupunginosien 50 vuoden takaista tilannetta kuvataan erillisin kirjoituksin, joihin löytyy aineistoa yhdistysten julkaisuista, lehdistä ja verkkosivuilta. Perinnetieto ja muistot julkaistaan osin yhdistysten omilla sivuilla ja yhtenäisesti perinneseuran Espoo 1972 -teemasivustolla.

    Hankkeessa ovat Espoon perinneseuran lisäksi mukana muun muassa seuraavat kaupunginosa- ja asukasyhdistykset: Esbo hembygdsförening, Karakallio-Seura, Kauklahti-seura, Keski-Espoo -seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Laajalahti ry, Latokaski-seura, Leppävaara-seura, Lillhemtin omakotiyhdistys, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-seura, Matinkylä-Seura, Nuuksio-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Olari-Seura, Pro Ruukinranta ja Tapiolan Kilta.

    Tervetuloa mukaan – muutkin – muistelemaan aikaa, jolloin Espoosta tuli kaupunki!

    Hankkeen tulokset julkaistaan verkkosivuilla ja tilaisuuksissa

    Espoon perinneseuran roolina projektissa on kerätä ja julkaista muistoja 1970-luvun alkuvuosilta. Kuvaamme Espoon kasvua maalaispitäjästä kaupungiksi, kaupunginosien kehittymistä ja espoolaisten muistoja omasta elämästään 50 vuotta sitten.

    Muistoja ja kuvauksia on jo julkaistu ja julkaistaan vuoden aikana Espoo 1972 -teemasivustolla. Voit lähettää kirjoituksia ja valokuvia julkaistavaksi sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

    Tuotosten julkaisussa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe kestää huhtikuun loppuun asti, ja sen tuloksia esitellään perinneseuran kevätseminaarissa 11.5.2022. Hankkeen seuraava seurantakokous on tätä ennen keskiviikkona 16.3.2022.

    Sisältöä täydennetään esiteltäväksi Espoo juhlii! -viikolla 23.-27.8. ja Espoo-päivänä 27.8.2022.

    Projektin etenemistä voi seurata sivuilla Espoo 1972 (espoonperinneseura.net/espoo1972)

    Uutta aineistoa voi lähettää julkaistavaksi sivulla olevan lomakkeen kautta.

    Lisätietoja saa mm. Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellströmiltä (marttifi@gmail.com) ja varapuheenjohtaja Esko Uotilalta (euotila@gmail.com)

  • Kirjaesittely: Suomi vuonna 1972

    Töytäri Juhani ja Rasiainen Reino. (2011) Sinun vuotesi 1972. Positiivarit oy.

    Kaksi tietokirjailijaa on koonnut 80-sivuiseen kirjaseen tuokiokuvia vuodelta 1972. Mainio pikku teos esimerkiksi vähän vanhemmalle ihmiselle synttärilahjaksi. Millaista oli, kun sinä synnyit. Kirjoja on edelleen myytävänä ainakin Suomalaisen kirjakaupan nettikaupassa hintaan noin 25 €.

    Tuokiokuvia vuodesta 1972

    Töytärin ja Rasilaisen kirjasen mukaan se oli vauhdikas vuosi. Vietnamin sotaa käytiin kuumana. Ugandaa hirmuhallitsi Idi Amin. Pohjois-Irlannissa IRA teki terrori-iskujaan. Münchenin verilöylyssä tapettiin juutalaisia urheilijoita. Lentokonekaappauksia tehtiin tuon tuosta.

    Suomen talous kävi kovilla kierroksilla. Tehtiin monia hienoja uudistuksia: Ääni-ikärajaa alennettiin 18 vuoteen. Terveyskeskukset alkoivat toimia. Vuosiloma piteni neljään viikkoon.
    Ihmisiä muutti pääkaupunkiseudulle, lähiöihin. Puolueita hajosi ja toisia liittyi yhteen. Lakkoja riitti muun muassa Alkossa.

    Tekniikka kehittyi. Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä. Koko Suomessa näkyi vain TV1. Suurimmalla osalla vielä mustavalkoinen tv, mutta väritv:t yleistyivät. Suosikkisarjoja olivat mm. Naapurilähiö, Peyton Place ja Columbo. PopCorn- ensimmäinen syntetisaattori-biisi nousi maailman menestykseen. Ensimmäinen funktiolaskin tuli kauppoihin. Hinta oli 3000 mk (virkamiehen 2 kk:n palkka).

    Nuoret kuuntelivat purkkaa ja jytää. Vähän vanhemmat mm. Sami Babitzin biisiä Daa-Daa-Daa. Paul McCartney saapui Wings-yhtyeensä kanssa kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
    Kalle Holmbergin Aleksis Kiven kuoleman 100-vuotisjuhlanäytelmä ”Seitsemän veljestä” oli megasuosittu.

    Mieleen palasi kirjaa lukiessa monia hauskoja muistoja. Kuinka Kekkonen junaili itsensä presidentiksi ilman vaaleja. Juha Mieto hävisi XI talviolympialaisissa Japanin Sapporossa mitalin 0,04 sekunnilla. Ja Eero Mäntyranta jäi kiinni dopingista. Suomessa valmisteltiin ETY-kokousta (ETYK toteutui 1975). Lasse Virén voitti 5000 m ja 10 000 m juoksut Münchenin XX kesäolympialaisissa.

    Sinun vuotesi 1972 oli helppoa hyvänmielen luettavaa. Se on eräänlainen selkokielilyhennelmä toisesta suomalaisten suosikista ”Mitä-Missä-Milloin.

  • Espoon uusi vuosi 1.1.1972 historian hauskin

    Helsingin Sanomissa oli 2.1.1972 uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Espoossa juhlittiin kaupungiksi tuloa ilotulituksin, tanssein ja makkaroin. Ohjelmaa oli lapsille, eläkeläisille ja kaikille ilonhaluisille. Hyvä sää houkutteli kuulemma kymmeniä tuhansia espoolaisia tavallista pidemmälle iltakävelylle.

    Soukan luistinradalla tanssittiin mm. WPK:n rytmiorkesterin tahdissa. Makkarapaloja kuumennettiin 28 000. Rummut, kirkonkellot ja ilotulitus vahvistivat puolen yön aikaan Espoon muuttumisen kaupungiksi. Juhlat maksoivat 5 mk espoolaista kohti.

    Leppävaaran juhlissa kohotettiin kolminkertainen eläköönhuuto Espoon kaupungille ja isänmaalle valtuuston puheenjohtajan Seppo Westerlundin johdolla. Westerlund kertoi, kuinka Helsinki oli edelleen vaatinut Laajalahtea ja Leppävaaraa itselleen. Lähivuosien suurimpana tehtävänä oli koota Espoon pienet ja suuret kylät yhdeksi kaupunkikokonaisuudeksi, jossa jokainen asukas tuntee olevansa kotonaan.

    Kauppalalaiset saivat esittää tulevalle kaupungille myös toiveita. Eri puolille kaupunkia sijoitetut toivomuslaatikot täyttyivät. Laatikot aiottiin tutkia huolellisesti ja ottaa toivomukset huomioon mahdollisuuksien mukaan.

    Ensimmäinen espoolainen kaupunkilaiseksi syntynyt lapsi tuli maailmaan klo 6.30 Eiran sairaalassa. Rouva Rauni Vanhasen poika oli 49 senttiä pitkä ja painoi 3,02 kg. Espoo oli erityisesti teettänyt lusikan tapausta varten.

    Itselleen tuore kaupunki antoi lahjaksi kulttuurikeskuksen.

  • Espoo 1972 -teemasivut avattu
    Espoon perinneseuran vuoden 2022 toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Olemme kutsuneet suuren joukon perinnetyön ystäviä perinteenkeruutalkoisiin kertomaan, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Julkaisemme tällä Espoo 1972 -sivustolla teemaan liittyviä artikkeleita ja muisteloita. Tässä vaiheessa sivuilla on luettavissa Martti Hellströmin kirjoitus Espoo kaupungiksi 50 vuotta sitten, Esko Uotilan yhteenveto Espoon väkimäärän kehityksestä Espoon väestö sekä Tarja Rakeen kirjoittama Muistojani vuodelta 1972. Tutustu uuteen sivustoon ja tule mukaan muistelemaan 50 vuoden takaisia aikoja! Olemme mukana kaupungin Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmistossa.
  • Espoo kutsuu asukkaat ja kumppanit mukaan 50-vuoden tapahtumien toteuttamiseen

    Espoon kaupunki toteuttaa Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmakokonaisuuden yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

    Vuosi 2022 Espoossa pitää sisällään laaja-alaisesti tapahtumia ja kampanjoita, joiden tekemisessä ovat mukana kaikki kaupungin toimialat sekä kumppanit yrityksistä yhdistyksiin. Mukana on muun muassa paneelikeskusteluja, valtakunnallisia ja kansainvälisiä urheilutapahtumia, kaupunkiympäristöön levittäytyviä taideprojekteja, kyläjuhlia sekä Espoon kirjasto 100 vuotta -juhla.

    Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmistoon voi tutustua osoitteessa www.espoo.fi/50, jossa voi myös ilmoittaa oman sisältönsä mukaan.

  • Kaupunginosayhdistykset mukana perinteenkeruussa

    Seuraavat kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistykset ovat jo ilmoittautuneet mukaan: Esbo hembygdsförening, Gumbölen omakotiyhdistys, Jupperin omakotiyhdistys, Karakallio-seura, Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys, Keski-Espoo seura, Kivenlahden asukasyhdistys, Leppävaara-seura, Lippajärveläiset, Mankkaa-seura, Matinkylä-seura, Nuuksion Siikajärven asukasyhdistys, Suurpelto-seura, Tapiolan Kilta ja Viherlaaksolaiset ry.

  • Espoo vuonna 1972

    Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta. Espoon perinneseura on kutsunut kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja Espoon asukkaat mukaan perinteenkeruutalkoisiin: Millainen Espoo oli vuonna 1972?