Uutiset

Vuonna 2022 olemme juhlineet Espoon 50 vuotta kaupunkina. Espoon perinneseuran teemasivustolle on tuotettu runsaasti tietoa Espoon lähihistoriasta ja tallennettu espoolaisten muistoja kaupunkiajalta.

Espoon perinneseura tuotti yhteistyössä Kaupunkitapahtuma Espoon kanssa historiapolun Espoo juhlii! -viikon tapahtumiin. Sivupolkuna perinneseura tuotti laajan katsauksen koulutuksen kehittymiseen Espoossa viime vuosikymmeninä.

Espoo 1972 -teeman käsittelyyn ovat Espoon perinneseuran kanssa osallistuneet muun muassa seuraavat yhdistykset: Keski-Espoo -seura, Leppävaara-seura, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-Seura, Matinkylä-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Nuuksio-Seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Esbo Hembygdsförening, Olari-Seura, Laajalahti ry, Tapiolan Kilta sekä lukuisat yksityishenkilöt.

Kiitos kaikille lähihistorian ja muistojen tallentamisesta ja jakamisesta Espoon juhlavuoden aikana!

Perinneseura otti vastaan Kaupunkitapahtumat Espoon haasteen laatia 10 historiataulua historiapolulle, joka oli esillä Espoo juhlii! -viikon Juhlakarnevaaleilla 22.-27.8.2022 viidessä tapahtumassa eri puolilla Espoota. Historiataulut ja niitä täydentävä aineisto löytyvät verkosta osoitteesta Historiapolku.

Yksi historiataulujen teemoista on koulutus Espoossa. Martti Hellström tuotti yli 50 artikkelia eri koulutusmuodoista esiopetuksesta korkeakouluopetukseen. Marjatta Kuitunen stilisoi artikkelit, ja Esko Uotila julkaisi ne verkossa ryhmiteltynä kuudelle eri vuosikymmenelle.

Koulutuskokonaisuus ja linkit artikkeleihin löytyvät sivulta Koulutus Espoossa 1970-2020-luvuilla.

Espoon juhlavuosi huipentuu 22.-27.8. vietettävään Espoo juhlii! ‑viikkoon, jonka päättää Espoo-päivä lauantaina 27.8.

Espoolaiset asukkaat, yhdistykset, yritykset, kaupunki ja muut toimijat osallistuvat Espoo juhlii! -viikon toteuttamiseen.

Espoon perinneseura tuottaa yhteistyössä Kaupunkitapahtumien kanssa juhlaviikolla järjestettäville Juhlakarnevaaleille historiapolun, jossa esitellään 10 taululla historiallisia kohteita ja Espoon kehitystä kaupunkina. Espoo 1972 ‑sivustolla julkaistaan lisätietoa historiapolun aiheista.

Juhlakarnevaalien tapahtumapaikat ovat:
23.8. klo 16-20 Marketanpuisto, Järvenperä 
24.8. klo 16-20 Albergan kartanonpuisto, Leppävaara 
25.8. klo 16-20 Lillhemtinpuisto ja Lukutori, Suurpelto 
26.8. klo 17-21 Oittaan ulkoilukeskus
27.8. klo 12-19 Kaupunginpuutarha, Vanttila 

Espoo 1972 -sivuilla on uutta sisältöä mm. Keski-Espoosta, Olarista, Ruukinrannasta ja Nuuksiosta. Kiitos hienoista muistoista ja kertomuksista!

Perinteenkeruu jatkuu! Uutta sisältöä voi edelleen toimittaa julkaistavaksi sivustolla sähköpostitse espoonperinne@gmail.com tai käyttäen lomaketta Lähetä muistoja.

Espoon perinneseura ja lukuisat kotiseutuperinteestä kiinnostuneet kaupunginosa- ja asukasyhdistykset kokoontuivat 11.5.2022 Sellon kirjastoon esittelemään Espoo 1972 -hankkeessa keräämiään muistoja Espoosta 50 vuoden takaa ja oman kaupunginosansa kehittyvistä viime vuosikymmeninä.

Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström avasi tilaisuuden ja kertoi Espoo 1972 -hankkeen käynnistämisestä ja yhteistyöstä kaupunginosayhdistysten kanssa. Perinneseuran toiminnan tarkoituksena on kerätä, tallentaa ja julkaista espoolaista perinnetietoa ja paikallishistoriaa, ja hanke on tällaista toimintaa ja samalla osa Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmaa.

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Kaupunki on kasvanut 50 vuoden aikana ennennäkemättömällä vauhdilla ja kasvaa edelleen: tällä vuosikymmenellä odotetaan vielä 50000 asukkaan lisäystä. Samalla maahanmuuttajien ja ikääntyvien osuus kasvaa. Uusia asuinalueita syntyy ja uusia kulkuyhteyksiä rakennetaan. On tärkeää osata katsoa myös taaksepäin ja ymmärtää omaa historiaamme. Paikallishistorian ja muistitiedon kerääminen ja tallentaminen on siten tärkeää. Tältä osin kaupunginmuseon työtä täydentää yksityisten ja yhdistysten ansiokas työ. Näin kerätty aineisto tulee olemaan arvokasta historiatietoa ja lähdeaineistoa tulevaisuudessa.

Esko Uotila perinneseurasta kertoi Espoo 1972 -hankkeen taustoista. Espoon nopea kasvu 100 000 asukkaasta 300 000 asukkaan kaupungiksi on johtanut nopeaan kaupunkiympäristön ja elämäntavan muutokseen, johon liittyvän muistitiedon kerääminen juuri nyt on tärkeää. Esimerkkinä murroksesta on liike-elämän muutos: 1970-luvulla kaikkialla Espoossa oli lähimyymälöitä ja monessa kaupunginosassa ostoskeskus. Nyt monet niistä ovat joutuneet väistymään kauppakeskusten tieltä. Kaupunkisuunnittelussa on myös otettava huomioon kulttuuriperintö, ympäristö ja asukkaille tärkeät paikat kotikaupungissa.

Espoo 1972 -perinteenkeruuhankkeessa on mukana noin 20 yhdistystä, joista puolet osallistui seminaariin. Keruu jatkuu ja seuraava tähtäin on Espoo juhlii! -viikolla ja Espoo-päivässä elokuun lopulla. Keruuta jatketaan sen jälkeenkin. Tietoa kaupunginosien kehityksestä ja asukkaiden muistoja omasta elämästään ja elinpiiristään kerätään tässä hankkeessa vuoden loppuun asti.

Esko Uotila esitteli Espoo 1972 -teemasivuston nykyistä sisältöä ja sitä, miten sivustolle voi lähettää omia muistojaan sivustolla julkaistavaksi.

Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten terveiset

Pirkko Sillanpää Keski-Espoo -seurasta kertoi vuonna 1989 perustetun yhdistyksen julkaisutoiminnasta. Keski-Espoo Sanomia on julkaistu keskeytyksettä. Vanhimpia lehtiä olisi tarpeen digitoida laajempaa käyttöä varten. Seuran julkaisemista kirjoista erityisesti Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia kertoo myös kaupungiksi tulon ajalta. Seura on tuottamassa lisää tietoa ja muistoja julkaistavaksi Espoo 1972 -sivuilla.

Arja Salmi Leppävaara-seurasta kertoi Maxi-marketista, joka avattiin marraskuussa 1971, ja siihen liittyvästä nostalgiasta, muistoesineistä ja kauppakeskuksen vaiheista ja merkityksestä vuosien varrella. Hän muistutti myös, että Helsingin alueliitosvaatimukset Leppävaarassa päättyivät vasta, kun Espoosta tuli kaupunki.

Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen Antti Järvinen kuvasi Espoon kasvun vaikutuksia omakotiasutukselle mm. tiivistyneen rakentamisen ja Länsiväylän myötä. Yhdistys on kerännyt jo useita muisteloita, mm. Markku Sistosen muistoja Nöykkiöstä. Yhdistys julkaisi vuonna 2012 historiikin yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta. Tänä vuonna on tarkoitus julkaista 60-vuotishistoriikki.

Mankkaa-Seuran Markku Melkko kertoi Kaatopaikasta golfkentäksi -kirjasta, jossa kuvataan Mankkaan vaiheet vuosilta 1973-2020. Siinä kerrotaan “Mankkaan valinnasta” ja muista kaatopaikan lieveilmiöstä. iAsukaslehti Mankkaan Uutiset ilmestyy kolme kertaa vuodessa. 

Antero Krekola Matinkylä-Seurasta kertasi Espoon kasvun taustalla olleita elinkeinorakenteen muutosta ja maaltamuutto. Espoossa vastauksena oli lähiöiden aluerakentaminen, joka vaikutti vahvasti myös Matinkylän seudulla. Kun 1972 kaupunginvaltuusto päätti neljästä aluekeskuksesta (Muurala, Leppävaara, Tapiola ja Kivenlahti) Matinkylä ei ollut mukana, vaan sitä pidettiin Tapiolan läntisenä lähiönä. Matinkylä-Seura on käynnistänyt perinteenkeruuta myös paikallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tuottaa Matinkylä-Seuralle tietopankki paikallisesta historiasta.

Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistyksen puheenvuorossa otettiin esille Nuuksion koulun lakkauttaminen. Koulun historiaa ollaan keräämässä talteen. Yhdistys on perustettu 2015.  Se on käynnistänyt kulttuuriympäristöhankkeen Siikajärven seutu vuosien varrella.

Nuuksio-Seuran Hannele Kerola kertoi yhdistyksen 90 vuoden historiasta. Nuuksio-lehti on ilmestynyt 1970-luvun alusta ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosittain valitaan kylänvanhin ja heidän kertomuksensa on koottu yhteen. Yhdistyksen historiikki on tekeillä. Alueen muutos on 50 vuoden aikana ollut suhteellisen vähäistä.  Seudulla on pääosin omakotiasutusta, mutta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vaikuttamassa alueella merkittävästi.

Kiitokset kulttuurijohtajalle, yhdistyksille ja yleisölle osallistumisesta Espoo 1972 -juhlaseminaariin!
Perinteenkeruu 50 vuoden takaisesta Espoosta jatkuu hyvässä yhteistyössä.

Kaikille avoin Espoo 1972 -juhlaseminaari järjestetään keskiviikkona 11.5.2022 klo 17.30 – 19.30 Sellon kirjaston lavalla. Millainen Espoo oli 50 vuotta sitten? Ohjelma Yhdistykset esittelevät toimintaansa ja keräämiään muistoja pöytien ääressä klo 17.30 – 19.30 välisen ajan. 18.00 Tervetuloa, Martti Hellström, Espoon perinneseuran puheenjohtaja 18.05 Kaupungin tervehdys, kulttuurijohtaja Susanna Tommila 18.20 Espoo 1972 -hankkeen esittely, Esko Uotila, Espoon perinneseura 18.35 Kaupunginosa- ja asukasyhdistysten puheenvuorot

• Keski-Espoo -seura
• Leppävaara-seura
• Lounais-Espoon Omakotiyhdistys
• Mankkaa-Seura
• Matinkylä-Seura
• Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys
• Nuuksio-Seura

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tervetuloa!

Tuoreessa Keski-Espoon Sanomien numerossa 1/2022 on tietoa perinteenkeruutalkoista ja kutsu osallistua muistojen keräämiseen omasta asuinalueesta ja elämästä 50 vuotta sitten.

Oletko Espoo-tietäjä? Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden kolmannessa tietovisassa kysytään mm. espoolaisista rakennuksista ja urheiluseuroista.

Testaa perinneseuran tietovisassa, kuinka hyvin tunnet Espoon lähihistoriaa. 

Aloita tietovisa

Aikaisemmat tietovisat
Tietovisa 2
Tietovisa 1

”Pelto-Elvis” oli lauttasaarelaisten nimitys tapiolalaisista 1960-luvulla. Jari ”Hirkka” Hirvonen, syntyisin tapiolalainen, kirjoitti kurkistuksen Tapiolan historiaan sellaisena, kuin se näytti 11-vuotiaan pojan silmin.

Hirkan henkilökohtaista elämää kaupungiksi tulo ei liiemmin heilauttanut, sillä hän tunsi olevansa enemmän tapiolalainen kuin espoolainen. Tuntui kuitenkin hienommalta asua kaupungissa kuin kauppalassa.

Suomen toiseksi vanhin kauppakeskus Heikintori oli avattu 1960-luvun lopussa. Siitä oli muodostunut nuorille tärkeä hengaamis- ja kohtaamispaikka, jossa vietettiin runsaasti aikaa päivittäin.

Hansa Market oli avattu Pohjois-Tapiolan radiomastojen juurelle 1970. Maxi-market avasi Leppävaaraan 1971. Niissä luuhattiin paljon. Matka niihin taittui useimmiten fillarilla.

Klikkaa linkistä ja lue lisää.

Huom! Hirkan kirjoittaman jutun jatko-osa ilmestyy tällä samalla Espoo 1972 -sivustolla kevään mittaan.

Espoon perinneseura julkistaa Mauritz Hellströmin kirjoittaman ja kuvaaman kirjan Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta Espoon kulttuurikeskuksen kolmannen kerroksen Kuutio-tilassa torstaina 10.3.2022 klo 15.30. Tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu.

Järjestelyjä varten toivomme osallistujien ilmoittautuvan ennakkoon osoitteessa Ilmoittautuminen 10.3.2022.

Kirja kertoo kuvin ja sanoin Espoon huimasta kasvusta maalaiskunnasta suureksi kaupungiksi. Mauritz Hellström esittelee kotikaupunkiaan Espoota Pohjanmaalta muuttaneen silmin. Hän on kokenut valokuvaaja ja toimi pitkään avustajana Länsiväylä- ja Esse-lehdissä. Kirjan tarinat ja niihin liittyvät loistavat valokuvat ovat tuokiokuvia muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirja tarjoaa aikamatkan Espoon viime vuosikymmenten historiaan ja kehitykseen. Kuvauksia espoolaisista paikoista ja ihmisistä on tarjolla eri puolilta Espoota ja Kauniaisistakin. Erilaiset kaupunginosat, historialliset rakennukset ja luontokohteet kertovat monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta Espoosta. Kirja on pienoiskuva meistä espoolaisista ja Espoosta Suomen kuvajaisena. Kaikki kerrostumat löytyvät.

Kaupunginosayhdistykset mukana perinteenkeruussa

Vuonna 2022 Espoon perinneseuran toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Perinneseura järjesti 20.1. avaus- ja suunnittelukokouksen teemasta kiinnostuneiden kaupunginosayhdistysten kanssa perinnetiedon ja muistojen keräämiseksi siitä, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Kokoukseen osallistui 25 aktiivista toimijaa 17 yhdistyksestä.

Yhdistykset sopivat keräävänsä vuoteen 1972 liittyviä muistoja oman alueensa paikallisilta asukkailta. Samalla kaupunginosien 50 vuoden takaista tilannetta kuvataan erillisin kirjoituksin, joihin löytyy aineistoa yhdistysten julkaisuista, lehdistä ja verkkosivuilta. Perinnetieto ja muistot julkaistaan osin yhdistysten omilla sivuilla ja yhtenäisesti perinneseuran Espoo 1972 -teemasivustolla.

Hankkeessa ovat Espoon perinneseuran lisäksi mukana muun muassa seuraavat kaupunginosa- ja asukasyhdistykset: Esbo hembygdsförening, Karakallio-Seura, Kauklahti-seura, Keski-Espoo -seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Laajalahti ry, Latokaski-seura, Leppävaara-seura, Lillhemtin omakotiyhdistys, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-seura, Matinkylä-Seura, Nuuksio-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Olari-Seura, Pro Ruukinranta ja Tapiolan Kilta.

Tervetuloa mukaan – muutkin – muistelemaan aikaa, jolloin Espoosta tuli kaupunki!

Hankkeen tulokset julkaistaan verkkosivuilla ja tilaisuuksissa

Espoon perinneseuran roolina projektissa on kerätä ja julkaista muistoja 1970-luvun alkuvuosilta. Kuvaamme Espoon kasvua maalaispitäjästä kaupungiksi, kaupunginosien kehittymistä ja espoolaisten muistoja omasta elämästään 50 vuotta sitten.

Muistoja ja kuvauksia on jo julkaistu ja julkaistaan vuoden aikana Espoo 1972 -teemasivustolla. Voit lähettää kirjoituksia ja valokuvia julkaistavaksi sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Tuotosten julkaisussa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe kestää huhtikuun loppuun asti, ja sen tuloksia esitellään perinneseuran kevätseminaarissa 11.5.2022. Hankkeen seuraava seurantakokous on tätä ennen keskiviikkona 16.3.2022.

Sisältöä täydennetään esiteltäväksi Espoo juhlii! -viikolla 23.-27.8. ja Espoo-päivänä 27.8.2022.

Projektin etenemistä voi seurata sivuilla Espoo 1972 (espoonperinneseura.net/espoo1972)

Uutta aineistoa voi lähettää julkaistavaksi sivulla olevan lomakkeen kautta.

Lisätietoja saa mm. Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellströmiltä (marttifi@gmail.com) ja varapuheenjohtaja Esko Uotilalta (euotila@gmail.com)

Töytäri Juhani ja Rasiainen Reino. (2011) Sinun vuotesi 1972. Positiivarit oy.

Kaksi tietokirjailijaa on koonnut 80-sivuiseen kirjaseen tuokiokuvia vuodelta 1972. Mainio pikku teos esimerkiksi vähän vanhemmalle ihmiselle synttärilahjaksi. Millaista oli, kun sinä synnyit. Kirjoja on edelleen myytävänä ainakin Suomalaisen kirjakaupan nettikaupassa hintaan noin 25 €.

Tuokiokuvia vuodesta 1972

Töytärin ja Rasilaisen kirjasen mukaan se oli vauhdikas vuosi. Vietnamin sotaa käytiin kuumana. Ugandaa hirmuhallitsi Idi Amin. Pohjois-Irlannissa IRA teki terrori-iskujaan. Münchenin verilöylyssä tapettiin juutalaisia urheilijoita. Lentokonekaappauksia tehtiin tuon tuosta.

Suomen talous kävi kovilla kierroksilla. Tehtiin monia hienoja uudistuksia: Ääni-ikärajaa alennettiin 18 vuoteen. Terveyskeskukset alkoivat toimia. Vuosiloma piteni neljään viikkoon.
Ihmisiä muutti pääkaupunkiseudulle, lähiöihin. Puolueita hajosi ja toisia liittyi yhteen. Lakkoja riitti muun muassa Alkossa.

Tekniikka kehittyi. Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä. Koko Suomessa näkyi vain TV1. Suurimmalla osalla vielä mustavalkoinen tv, mutta väritv:t yleistyivät. Suosikkisarjoja olivat mm. Naapurilähiö, Peyton Place ja Columbo. PopCorn- ensimmäinen syntetisaattori-biisi nousi maailman menestykseen. Ensimmäinen funktiolaskin tuli kauppoihin. Hinta oli 3000 mk (virkamiehen 2 kk:n palkka).

Nuoret kuuntelivat purkkaa ja jytää. Vähän vanhemmat mm. Sami Babitzin biisiä Daa-Daa-Daa. Paul McCartney saapui Wings-yhtyeensä kanssa kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
Kalle Holmbergin Aleksis Kiven kuoleman 100-vuotisjuhlanäytelmä ”Seitsemän veljestä” oli megasuosittu.

Mieleen palasi kirjaa lukiessa monia hauskoja muistoja. Kuinka Kekkonen junaili itsensä presidentiksi ilman vaaleja. Juha Mieto hävisi XI talviolympialaisissa Japanin Sapporossa mitalin 0,04 sekunnilla. Ja Eero Mäntyranta jäi kiinni dopingista. Suomessa valmisteltiin ETY-kokousta (ETYK toteutui 1975). Lasse Virén voitti 5000 m ja 10 000 m juoksut Münchenin XX kesäolympialaisissa.

Sinun vuotesi 1972 oli helppoa hyvänmielen luettavaa. Se on eräänlainen selkokielilyhennelmä toisesta suomalaisten suosikista ”Mitä-Missä-Milloin.

Helsingin Sanomissa oli 2.1.1972 uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Espoossa juhlittiin kaupungiksi tuloa ilotulituksin, tanssein ja makkaroin. Ohjelmaa oli lapsille, eläkeläisille ja kaikille ilonhaluisille. Hyvä sää houkutteli kuulemma kymmeniä tuhansia espoolaisia tavallista pidemmälle iltakävelylle.

Soukan luistinradalla tanssittiin mm. WPK:n rytmiorkesterin tahdissa. Makkarapaloja kuumennettiin 28 000. Rummut, kirkonkellot ja ilotulitus vahvistivat puolen yön aikaan Espoon muuttumisen kaupungiksi. Juhlat maksoivat 5 mk espoolaista kohti.

Leppävaaran juhlissa kohotettiin kolminkertainen eläköönhuuto Espoon kaupungille ja isänmaalle valtuuston puheenjohtajan Seppo Westerlundin johdolla. Westerlund kertoi, kuinka Helsinki oli edelleen vaatinut Laajalahtea ja Leppävaaraa itselleen. Lähivuosien suurimpana tehtävänä oli koota Espoon pienet ja suuret kylät yhdeksi kaupunkikokonaisuudeksi, jossa jokainen asukas tuntee olevansa kotonaan.

Kauppalalaiset saivat esittää tulevalle kaupungille myös toiveita. Eri puolille kaupunkia sijoitetut toivomuslaatikot täyttyivät. Laatikot aiottiin tutkia huolellisesti ja ottaa toivomukset huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Ensimmäinen espoolainen kaupunkilaiseksi syntynyt lapsi tuli maailmaan klo 6.30 Eiran sairaalassa. Rouva Rauni Vanhasen poika oli 49 senttiä pitkä ja painoi 3,02 kg. Espoo oli erityisesti teettänyt lusikan tapausta varten.

Itselleen tuore kaupunki antoi lahjaksi kulttuurikeskuksen.

Espoon perinneseuran vuoden 2022 toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Olemme kutsuneet suuren joukon perinnetyön ystäviä perinteenkeruutalkoisiin kertomaan, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Julkaisemme tällä Espoo 1972 -sivustolla teemaan liittyviä artikkeleita ja muisteloita. Tässä vaiheessa sivuilla on luettavissa Martti Hellströmin kirjoitus Espoo kaupungiksi 50 vuotta sitten, Esko Uotilan yhteenveto Espoon väkimäärän kehityksestä Espoon väestö sekä Tarja Rakeen kirjoittama Muistojani vuodelta 1972. Tutustu uuteen sivustoon ja tule mukaan muistelemaan 50 vuoden takaisia aikoja! Olemme mukana kaupungin Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmistossa.

Espoon kaupunki toteuttaa Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmakokonaisuuden yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Vuosi 2022 Espoossa pitää sisällään laaja-alaisesti tapahtumia ja kampanjoita, joiden tekemisessä ovat mukana kaikki kaupungin toimialat sekä kumppanit yrityksistä yhdistyksiin. Mukana on muun muassa paneelikeskusteluja, valtakunnallisia ja kansainvälisiä urheilutapahtumia, kaupunkiympäristöön levittäytyviä taideprojekteja, kyläjuhlia sekä Espoon kirjasto 100 vuotta -juhla.

Espoo 50 vuotta kaupunkina -ohjelmistoon voi tutustua osoitteessa www.espoo.fi/50, jossa voi myös ilmoittaa oman sisältönsä mukaan.

Seuraavat kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistykset ovat jo ilmoittautuneet mukaan: Esbo hembygdsförening, Gumbölen omakotiyhdistys, Jupperin omakotiyhdistys, Karakallio-seura, Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys, Keski-Espoo seura, Kivenlahden asukasyhdistys, Leppävaara-seura, Lippajärveläiset, Mankkaa-seura, Matinkylä-seura, Nuuksion Siikajärven asukasyhdistys, Suurpelto-seura, Tapiolan Kilta ja Viherlaaksolaiset ry.

Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta. Espoon perinneseura on kutsunut kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja Espoon asukkaat mukaan perinteenkeruutalkoisiin: Millainen Espoo oli vuonna 1972?