Espoon pääväylät

Esko Uotila

1. Kuninkaantie

Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta alkaen tärkeä maantieyhteys Turun ja Viipurin välillä. Espoossa tie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa, ja sen merkitys osana espoolaista kulttuurimaisemaa on huomattava. Kuninkaantie seuraa Espoossa vesireittejä. Se kulki Jorvaksesta Espoon kartanon ohi Kauklahden ja Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Sieltä se jatkui Träskändan kartanon kautta Pitkäjärven kaakkoisrantaa pitkin Vantaan puolelle. Kuninkaantien varrella oli useita kestikievareita, mm. nykyisessä Bembölen kahvituvassa ja Glimsissä.

Kuninkaantie ylittää Kirkkonummen rajan Espoonlahden pohjukan pohjoispuolella ja kulkee Espoon kartanon, Bembölen ja Träskändan kautta Pitkäjärven eteläpuolitse Vantaan puolelle.

2. Rantarata

Rantaradan Pasila–Karjaa-rataosuus avattiin yleiselle liikenteelle 1. syyskuuta 1903. Rataosa Karjaa–Turku oli valmistunut jo aikaisemmin.

Porkkala oli Neuvostoliiton hallinnassa vuosina 1944–1956, ja vuonna 1944 rantaradan normaali liikenne keskeytyi. Vuokra-alueen ulkopuolelle jääneillä rantaradan osuuksilla oli vain paikallisliikennettä. Vuokra-ajan päätyttyä rantarata ja liikennepaikat siirtyivät Valtionrautateiden hallintaan tammikuussa 1956.

Rantaradan sähköistys valmistui vuoden 1969 alussa.

Helsingin ja Leppävaaran välinen rataosa levennettiin neliraiteiseksi kaupunkiradaksi vuonna 2001. Samassa yhteydessä asemat kyseisellä välillä kunnostettiin perusteellisesti. Suunnitelmissa on lisäraiteiden jatkaminen Kauklahteen saakka.

3. Turuntie

Turuntie haarautui Suurelta Rantatieltä Bembölestä ja kulki Leppävaaran läpi Helsinkiin. Siitä tuli merkitys lisääntyi sitä mukaa, kun Helsingin kasvu vauhdittui.

Espoon asutuksen kasvu painottui 1900-luvun alussa rautatien ja Turuntien varteen. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen.

4. Vihdintie

Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä valtatie 2:ta, joka on nykyisin seututie 120. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se valmistui Helsingistä Karkkilaan saakka.

5. Länsiväylä

1900-luvun alkupuolella Helsingin keskustasta Etelä-Espooseen ajettiin Munkkiniemen kautta. 1930-luvulla Helsinki osti Lauttasaaren. Sen myötä eteläinen tieyhteys Helsingistä länteen päätettiin rakentaa Lauttasaaren kautta. Jorvaksentie avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttaminen vuonna 1956 teki tiestä entistä tärkeämmän yhteyden läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja ensimmäinen osuus Haukilahteen valmistui 1965. Tien nimeksi vakiintui Länsiväylä. Sen jatke Espoonlahteen valmistui 1969.

6. Turunväylä

Nykyisin Turunväylänä tunnettu Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie. Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen johtavan valtatie 1:n osuuden rakentaminen alkoi vuonna 1956, ja se valmistui vuonna 1962. Moottoritie jatkui Veikkolaan 1967 ja Lohjanharjulle 1971.

7. Kehä I

Kehä I:n Länsiväylältä Turuntielle Leppävaaraan johtava tieosuus rakennettiin jo 1960-luvun alussa yleiseksi tieksi. Tien viimeinen osuus Turuntieltä Vihdintielle valmistui vuonna 1980, jolloin Kehä I muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän Länsiväylältä Itäväylälle. Mestarintunneli Leppävaarassa otettiin käyttöön 2011. Keilaniemen tunneli ja eritasoliittymät valmistuivat 2019.

8. Kehä II

Kehä II rakennettiin Länsiväylän ja Turuntien välille ja otettiin käyttöön 2000. Se halkoo vanhaa Smedsby-Hemtans-Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa, ja sen varteen rakentuu Suurpellon kaupunginosa. Alun perin se oli tarkoitus jatkaa Hämeenlinnantielle asti, mutta suunnitelma ei ole saanut Helsingin tukea.

9. Kehä III

Helsingin ohikulkutie, vuodesta 1971 alkaen nimeltään Kehä III, valmistui Espoon osalta vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin Espoon vaatimuksesta kulkemaan Pitkäjärven pohjoispuolitse. Sen alle jäi suuria viljelyalueita mm. Vanhassakartanossa ja Bembölessä. Tie Bembölestä itään avattiin 1965, ja jatko Jorvakseen valmistui 1968.

10. Länsimetro

Länsimetron ensimmäinen vaihe Matinkylään otettiin käyttöön marraskuussa 2017. Rataosuudella on kahdeksan asemaa.

Länsimetron jatke Kivenlahteen on tarkoitus ottaa käyttöön 2023. Siihen kuuluu viisi uutta asemaa sekä maanalainen metrovarikko.

11. Raide-Jokeri

Raide-Jokeri on Keilaniemen ja Itäkeskuksen välille tuleva pikaraitiotie. Liikennöinnin on tarkoitus alkaa 2024.

10. Espoonväylä – Finnoontie

Espoonväylä ja Finnoontie yhdistävät Espoon keskuksen ja Finnoon. Suunnitelmissa on rakentaa kokonaan uusi tie nykyisen Finnoontien osuudelle. Uuden tien nimeksi kaavaillaan Espoonväylää koko Kehä III:n ja Finnoon välille.