Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Peruskoulun tulo vaati valmistautumista
Peruskouluun siirtymisen aikataulua työstänyt valtakunnallinen komitea sai tehtävänsä valmiiksi syksyllä 1969. Alun perin prosessin piti alkaa Pohjois-Suomesta jo vuonna 1971, mutta mm. taloudellisista syistä sitä siirrettiin syksyyn 1972. Samalla valtioneuvosto päätti, että pääkaupunkiseutu siirtyy peruskoulujärjestelmään syksyllä 1977. Espoossa olisi ollut halua siirtyä jo aiemmin, vuonna 1974, mutta tähän ei saatu lupaa.
Espoossa avautui vuonna 1974 kouluviraston opetuspäällikön tehtävä. Siihen valittiin Kemin jo peruskouluun siirtänyt koulutoimenjohtaja Atso Vilkkijärvi. Valinta oli fiksu. Kukaan muu hakijoista ei ollut pyörittänyt peruskoulua. Espoolla oli nyt kolme ja puoli vuotta aikaa valmistautua peruskoulujärjestelmän tuloon.
Espoossa oli tuolloin useita sekä yksityisiä että kunnan omistamia oppikouluja, muutamia kymmeniä kansakouluja ja niitä johtamassa suomen- ja ruotsinkielinen kansakoulujen johtokunta. Kunnan omistamien oppikoulujen talousasiat hoidettiin oppikoulujen taloustoimistossa. Mitään yhtenäistä koululaitosta ei ollut.
Peruskouluun siirtyvän kunnan tuli laatia ns. koulusuunnitelma. Espooseen oli perustettu sitä varten koulusuunnittelutoimisto, jonka päällikkönä oli Pirjo Raitanen. Toimisto hoiti peruskouluun siirtymistä varten lakisääteisesti perustetun koulusuunnittelutoimikunnan asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimi kasvatustieteiden tohtori Veli Nurmi.
Esimerkiksi koulujen hallintomalleissa tapahtui suuria muutoksia sekä kansa- että oppikoulujen kohdalla.
Espoon kouluvirasto sijaitsi Leppävaarassa Lintuvaarantiellä omakotitalossa nykyisen Gallerian paikalla. Sieltä käsin hallinnoitiin kansa- ja kansalaiskouluja. Toimistossa työskentelivät koulutoimenjohtaja Erkki Äärynen, Jouko Tuomela, Heikki Luoto ja Atso Vilkkijärvi sekä kolme psykologia, kolme kuraattoria ja jonkin verran kansliahenkilökuntaa. Lisäksi samassa talossa oli ruotsinkielinen toimisto, jonka päällikkönä oli ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja Hans Westerlund.
Kouluviraston toiminta Leppävaarassa jäi lyhytaikaiseksi. Jo vuonna 1975 virasto muutti Espoon keskukseen Pappilantielle Espoon VPK:lta vapautuneisiin tiloihin.
Kouluviranomaiset olivat huomanneet varsin pian, että peruskoulusäännöksissä oli ”valuvikoja”. Mm. yläasteen opetussuunnitelmaan sisältyi niin paljon valinnaisuutta, että sen toteuttaminen olisi käytännössä mahdotonta. Vuonna 1975 Kalevi Sorsan hallitus tekikin viisaan ”säästöpäätöksen”, jolla valinnaisaineita ja erityiskursseja vähennettiin radikaalisti. Niinpä, kun Espoo oli siirtymävuorossa, valinnaisuutta oli oppilaille huomattavasti vähemmän kuin alussa.
Espoo siirtyi peruskouluun syksyllä 1977, kuten koko pääkaupunkiseutu.
Valmistautuminen oli sujunut varsin hyvin, kun mukana oli monet virheet jo Kemissä huomannut Vilkkijärvi. Keskeistä oli löytää kaikille opettajille töitä. Koulusuunnittelu hoiti opettajien sijoittelun hienosti Pirjo Raitasen johdolla. Toinen tärkeä tehtävä oli ratkaista, mitkä yksityisistä oppikouluista otetaan Espoon koulutoimeen. Siitä käytiinkin oikea sota, mutta se on ihan toinen juttu.