Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Oppimateriaalikeskus palveli upeasti espoolaiskouluja
Suomessa oli 1970- ja 1980-luvuilla jo muutamia oppimateriaalikeskuksia, joista koulut saattoivat lainata audiovisuaalisia oppimateriaaleja.
Myös Espoon silloinen opetuspäällikkö Atso Vilkkijärvi oli sitä mieltä, ettei kaikkea materiaalia kannata hankkia erikseen jokaiselle koululle. Kuitenkin1970-luvun lopulla valmisteltu suunnitelma pääkaupunkiseudun yhteisestä oppimateriaalikeskuksesta karahti kiville.
Hyvää ideaa ei kokonaan unohdettu, vaan Espoo perusti oman OM-keskuksensa. Sen johtoon saatiin ammattimies: opettaja Kyösti Kuusmetsä. Hänen työtään jatkoivat sitten av-tietokirjailijana ja jopa Zorro-kirjojen suomentajana toiminut Harro Teiste, opettaja Ari Suistola ja luonnontieteiden kandidaatti Jorma Munne.
Espoon oppimateriaalikeskuksen tehtävänä oli huolehtia kaupungin koululaitokseen kuuluvien koulujen audiovisuaalisista opetusvälineistä ja -materiaaleista sekä opastaa henkilökuntaa niiden käytössä. Keskus vastasi myös näiden av-laitteiden huolto- ja korjaustoiminnasta.
Oppimateriaalikeskuksesta koulut saivat ystävällisen henkilökunnan avulla käyttöönsä kätevästi ja maksutta Koulu-tv -ohjelmia ja muita opetuselokuvia, vhs-videoita, äänikasetteja, videoita, rainoja ja rainakoneita, videokameroita, kirjalaatikoita. Niissä oli monta kappaletta samaa lasten ja nuorten kirjallisuutta, jolloin koko luokka voi lukea saman kirjan.
Suosittuja olivat myös discolaitteet, radioaktiivisuuden mittaukseen käytettävä geiger-mittari ja demonstrointiin tarvitut aktiiviset näytteet sekä mm. pelipaketit. Tilaukset toimitettiin kouluille sisäpostissa; kooltaan suuremmat laitteet käytiin noutamassa virastotalolta. Keskuksen väki myös nauhoitti pyynnöstä ohjelmasarjoja.
Kun kouluilla ei vielä ollut tietokoneita, oppilaita vietiin OM-keskuksen atk-luokkaan tutustumaan verkon ihmeelliseen maailmaan. Luokassa koulutettiin myös opettajia.
1990-luvun laman seurauksena valtio luopui omasta audiovisuaalisesta keskuksestaan vuonna 1994. Myös Espoon OM-keskuksen toiminta hiipui harmillisesti 2000-lukua lähestyttäessä. Av-lainaustoiminnan järjestämisestä ja laitteiden korjauksesta vapautuvia osaajia tarvittiin atk-laitteistamaan kouluja. Opetusteknologiapäällikkö Jorma Munne veteli itse piuhoja pitkin kesää, kun yksikkö yritti toimia selvästi alimitoitetuin voimavaroin. Lopulta koulujen tietokoneistamista varten käynnistettiin erillinen tvt-hanke.