Esko Uotila
Nopeaa väestönkasvua
Espoossa on asuttu jo tuhansia vuosia. Espoo oli perinteinen rannikko- ja maalaispitäjä viime vuosisadan puoliväliin saakka. Asukasluku kääntyi voimakkaaseen kasvuun sotien jälkeen maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Kaupan, palvelujen ja teollisuuden työvoiman tarve muutti väestörakennetta nopeasti, ja Espoo kasvu kaupungiksi pääsi alkamaan.
Espoon väkimäärä ylitti 100 000 vuonna 1971. Tuolloin Espoon väestö kasvoi 6 265 asukkaalla. Tämä on enemmän kuin minään vuonna sitä ennen tai sen jälkeen. Vuonna 2020 Espoon asukasmäärä kasvoi 3 065 hengellä, joka oli 3 034 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Espoossa oli vuoden 2021 alussa 292 796 asukasta. Ilman vieraskielisten määrän kasvua Espoon väkiluku olisi laskenut vuonna 2020. Suuralueista eniten kasvoi Suur-Tapiola 1 204 asukkaalla. Asukaslukuun suhteutettuna kasvu oli suurinta Suur-Kauklahdessa.
Alueiden välillä suuria eroja
1970-luvun alussa Tapiola oli Espoon suuralueista väkirikkain. Asuntosäätiön toteuttama Tapiolan rakentaminen toi alueelle paljon uusia asukkaita. Sen jälkeen sekä Suur-Leppävaara että Suur-Espoonlahti ovat kasvaneet suuremmiksi. Myös Suur-Matinkylän ja Vanhan-Espoon väkiluku on kasvamassa nopeasti.
Espoo suuntaa kaupungin kasvun erityisesti länsimetron, sen jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympäristöön. Kaupunkikeskukset tulevat tämän mukaisesti kasvamaan edelleen nopeasti. Ennen Länsimetron liikenteen käynnistymistä marraskuussa 2017 Espoon valtaväyliä olivat rautatie, Länsiväylä ja Turunväylä.
