Aalto yliopiston kampus Otaniemeen

Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010, kun kolme aiemmin itsenäistä korkeakoulua Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Otaniemessä jo pitkään toiminut Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät.

Idean isänä voi pitää Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaata. Hän ehdotti Taideteollisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 2005, että nämä kolme korkeakoulua pitäisi yhdistää kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi. Pieni Suomi voisi näin olla innovatiivisuuden terävimmässä kärjessä, kun muut maat vasta opettelivat, kuinka kytkeä muotoilu innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Virallisesti uusi yliopisto syntyi opetusministeriön suunnitteluryhmän vuonna 2007 opetusministeri Antti Kalliomäelle jättämästä esityksestä. Tavoitteena oli maailmanluokan tutkimusyliopisto, jonka toiminnassa ensi sijalla olisi yliopiston tutkimus- ja opetustehtävä. Lopullisen periaatepäätöksen teki Matti Vanhasen II hallitus marraskuussa 2007. Nimeksi tuli ensin Aalto-korkeakoulu, ja pian Aalto-yliopisto. Nimi on kunnianosoitus arkkitehti Alvar Aallolle.

Valtio päätti tukea uutta yliopistoa enemmän kuin vanhoja yliopistoja, mikä herätti niissä närää. Taideylioppilaskunnat vastustivat yhdistämishanketta. Heidän mielestään taiteelliset sisällöt olivat vaarassa karsiutua uudessa asetelmassa. Kolmessa mielenosoituksessa vaadittiin vuonna 2008 hankkeen jäädyttämistä.

Kisa kampuksen paikasta

Helsinki ja Espoon kävivät kovaa kisaa siitä, mihin uuden yliopiston kampus sijoittuisi. Yhteinen kampus oli Aalto-yliopiston kantavia ideoita. Eri korkeakouluissa suoritettavien opintojen ja vapaiden kohtaamisten uskottiin rakentavan opintosuuntien rajat ylittäviä yhteyksiä ja tuottavan poikkitieteellisiä innovaatioita.

Päätöstä odotettiin pitkään. Espoo lupasi, että se rakentaa Otaniemeen ulkomaisia tutkijoita ja professoreita varten asuntotalon ja kohtaamispaikan. Otaniemen valttina olisi myös metroyhteys Helsingistä. Espoo ryhtyikin kaavoittamaan tulevan Otaniemen metroaseman aluetta.

Espoo voitti. Helsingin tarjoamiin tiloihin olisi voitu siirtää vain pieni osa Aalto-yliopiston yksiköistä. Aalto-yliopiston hallitus tekikin vuonna 2011 linjapäätöksen yliopiston kampusratkaisusta. Aalto-yliopiston pääkampus sijoitettiin Espoon Otaniemeen, Mikkelissä on yliopiston filiaali.

Kampusratkaisu toi Espooseen työpaikkoja, yrityksiä ja veronmaksukykyisiä asukkaita.

Tänään Aalto-yliopistossa on noin 17 500 opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 4 000, joista professoreita lähes 10 %. Yliopisto on menestynyt varsin hyvin kansainvälisissä rankingeissa. Maailmassa on noin 17 000–22 000 yliopistoa ja Suomessa 14. Vuonna 2022 Aalto-yliopisto oli 116. sijalla QS:n yliopistovertailussa, vastuullisessa kuluttamisessa se pääsi sijalle 54, sen taide ja muotoiluala jatkoi 6. sijalla maailmassa ja alle 50-vuotiaiden yliopistojen listalla Aalto oli sijalla 30.