Leena Yrjölä
Espoonkartano (ruotsiksi Esbo Gård) on Kauklahdessa sijaitseva komea kivinen kartano.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon vuonna 1556 kuninkaalliseksi mallikartanoksi. Kuninkaankartano, johon ympäristön väki oli velvollinen tekemään töitä, perustettiin Espåbyn ja Mankbyn kylien maille. Kartano kuului Raaseporin läänille, mutta siirtyi kreivi Fabian Wredelle 1600-luvulla. Sen jälkeen kartanon omistivat muun muassa Jacob de la Gardie ja Gustav Horn.
Tilan kukoistuskausi alkoi, kun eversti ja maaherra Anders Ramsay osti kartanon maineen 1756. Qvarbro- ja Sågbro- nimiset kivisillat sekä mylly ovat niiltä ajoilta vielä jäljellä. Kivisen päärakennuksen puolestaan rakennutti Andersin tyttärentytär Sofia. Varakas Sofia Ramsay perheineen asui komeassa kartanossa ja siellä vietettiin vilkasta seuraelämää. Elämää varjosti kuitenkin kahden perheen pojan kaatuminen Suomen sodassa. Runeberg on kirjoittanut surevasta äidistä ja kaatuneista pojista runon Matkamiehen näky.
Sofian poika Adolf Ramsay myi kaikki rälssitilansa ja muutti Ruotsiin pysyvästi vuonna 1824. Välillä kartanoa alettiin palstoittaa, mutta August Ramsay osti tilan 1914. Siitä lähtien kartano on ollut hänen perillistensä hoidossa. Kartanon entinen navetta on ollut hevostallina ja kartanoa pihoineen käytetään monissa juhlissa.
Kartanon maisemakokonaisuuteen kuuluvat rakennusten ja torppien ohella muun muassa Holkenin huvila ja Sperringsin lanterniinikattoinen ulkokartano.
Kartanon lähellä kohisee Mankinjoen koski. Kartanon näkymät henkivät yhä vanhaa loistoa. Kartanoa kannattaa tulla ihailemaan myös pyörällä.
