Historiapolku: Träskändan kartano ja kartanopuisto

Leena Yrjölä

Kenraali Carl af Klercker rakennutti Glimsinjoen ja Pitkäjärven tuntumaan Träskändan tilansa päärakennuksen 1700-luvulla. Senaattori ja vapaaherra Carl Walleen osti tilan kenraalin alaiselta. Carl Walleen rakennutti ison puuhuvilan suurelle perheelleen ja tallin, talousrakennukset, huvimajan, luolan, viljamakasiinin, kellarin ja kasvihuoneita. Kartanon laajat piha-alueet muutettiin geometrisiksi tyyliltään. Tunnetut arkkitehdit Carl Ludvig Engel ja G.T. Chiewitz piirsivät rakennuksia.

Walleenin upporikas tytärpuoli Aurora Karamzin osti tilan 1840 ja muutti kaiken englantilaistyyppiseksi, maisematyyliseksi puistoksi. Ulkomailta tuotettiin puita, pensaita ja kukkia. Vanhat tammet, lehmukset, lehtikuuset ja monet siperialaiset havupuut kasvavat siellä yhä. Isoon huvilaan rakennettiin ulokkeita ja toinen kerros.

Träskända oli 1840-1880-luvuilla Suomen ylhäisön ”creme de la creme”. Siellä järjestettiin upeita juhlia ilotulituksineen ja tanssiaisineen. Välillä pidettiin myös esitelmiä ja hartaushetkiä. Tsaari Aleksanteri II viihtyi seurueineen hulppeassa metsästystapahtumassa niin hyvin, että kuljetettiin vasta aamuyöllä junalle. Tsaarin illallisilla nautittiin kullatuilla välineillä kristallin ja marmorin hohteessa. Tsaariperheen käymälä eli latriini on pihalla yhä.

Kartano paloi 1888 ja metsäpuisto tuhoutui myrskyssä. Aurora myi kartanon sukulaiselleen, Törngrenien pariskunnalle, jotka rakennuttivat laajan puuhuvilan tilalle kivitalon. Kartano ympäristöineen rapistui varojen puutteesta. Espoon kunta osti sen 1926, ja sen jälkeen kartano on toiminut vanhainkotina, puisto ja metsä taas luonnonsuojelualueena.

Espoon kaupunki kunnostaa rapistunutta päärakennusta. Vanhainkotialueesta ollaan tekemässä kulttuurikeidas Aurorataloa. Talosta löytyy taiteilijoita, kirjoittajia, muusikoita, terapeutteja ja kesäkahvila. Erilaiset esitykset ja näyttelyt vetävät kartanoalueelle väkeä keväästä syksyyn. Kumpuileva ja laaja kartanopuisto on perheiden ja kaikenikäisten suosiossa ulkoilualueena.

Träskändan meijeri- ja työväenasunnoista on tehty Pikku Aurora, lasten kulttuurikeskus. Siellä järjestetään monenlaisia kuvataide- ja teatteritapahtumia ja taidekerhoja. Kuva: Leena Yrjölä
Träskandan kartanopuistossa on vanhoja jalo- ja lehtipuita. Kartanopuistoa keväisessä asussaan. Takana näkyy nykyinen kartano, jota Espoon kaupunki parhaillaan kunnostaa. Kuva: Leena Yrjölä
Engelin 1820-luvulla piirtämä viljamakasiini on saanut toimia viljan säilytyksen ohella ruumishuoneena ja jopa sikalana. Sitä on käytetty myös kappelina sekä teatteriesitysten ja konserttien persoonallisena tilana. Kuva: Leena Yrjölä

Järvenperän kotikaupunkipolku esittelee Träskändan kartanopuistoa ja lähiseutua. Kohteisiin voi tutustua myös mobiilisovelluksen avulla.