Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Hakalehdon koulusota
Kun päätös peruskouluun siirtymisestä ja aikataulusta oli tehty, Espoossa aloitettiin neuvottelut yksityisoppikoulujen siirtämisestä kaupungin haltuun. Ensimmäisenä Espoon kaupungille siirtyi Leppävaaran yhteiskoulu vuonna 1972. Muiden kanssa neuvottelut venyivät. Useimmat oppikouluista siirtyivät kaupungille vasta 1977.
Vaikeimmat neuvottelut käytiin Hakalehdon yhteiskoulun kanssa. Hakalehdon yhteiskoulu oli aloittanut toimintansa Westendin tennisopistossa vuonna 1963. Sieltä se siirtyi syksyllä 1965 uuteen koulurakennukseen Tapiolan Hakalehtoon.
Neuvottelut käynnistyivät vuonna 1972 myönteisesti. Mutta sitten alkoi taistelu kunnallistamisen kannattajien ja korvaavan koulun sopimusta kannattaneiden välillä. Koulun omistanut Hakalehdon yhteiskoulun kannatusyhdistys ei ollut halukas luovuttamaan koulua kunnalle.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon koulusuunnitelman vuonna 1976. Siinä tarjottiin Hakalehdolle kaksi vaihtoehtoa: Joko koulu liitetään kunnan koululaitokseen tai se jää kunnan koulujärjestelmän ulkopuolelle. Espoo ei halunnut kaupunkiin korvaavia kouluja, toisin kuin esimerkiksi Helsinki.
Hakalehdon koulun opettajat kannattivat liittymistä kunnan koululaitokseen. OAJ ryhtyi tukemaan opettajia ja julisti vuoden 1976 alussa Hakalehdon ja kahden muun espoolaisen kiistakoulun avoimet opettajan virat ja sijaisuudet hakukieltoon ja -saartoon. Kun se ei vielä auttanut, Hakalehdon ja Viherkallion opettajat aloittivat maaliskuussa lakon. Se kesti kaksi viikkoa.
Kesäkuussa Hakalehdon oppikoulun kannatusyhdistyksen kokouksessa hyväksyttiin oppikoulun luovutus ja haltuunottosopimus äänin 215-166. Säännöt edellyttivät kuitenkin 3/4:n enemmistöä.
Syyskuun alussa 1976 Hakalehdon ja Viherkallion opettajat menivät laittomaan lakkoon. Poliisia tarvittiin pitämään yllä järjestystä lakon aikana. Lakko kesti Hakalehdon osalta viisi viikkoa. Viherkallion osalta lakko loppui hieman aiemmin. Merkittävä osa opettajista erosi.
Lakon aluksi koulujen oppilaille järjestettiin opetusta tukiopetuksena. Sitten Espoo järjesti Hakalehdon koulusta eronneille opettajille uudet työtilat Tapiolan yhteiskoulun yhteyteen ”Hakan-Olarin” koulun nimellä. Noin 580 oppilasta seurasi opettajia. Rinnakkaisluokat sijoitettiin kahden lähellä sijaitsevan kansakoulun tiloihin, ja opettajat kiersivät. Evakkoaikaa kesti vuodenvaihteeseen 1978-79.
Hakalehdon kannatusyhdistys haastoi entiset lakossa olleet opettajansa joulukuussa 1976 oikeuteen syytettyinä koulun taloudellisista menetyksistä. Kanne kaatui kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa.
Hakalehto pyrki vielä vastaavaksi kouluksi, kielikouluksi. Lupaa kielikouluun ei kuitenkaan myönnetty.
Vuoden 1976 lopulla opetusministeriö lakkautti Hakalehdon yhteiskoulun valtionavun lukion osalta. Oppilasmäärä oli liian vähäinen, kouluun oli jäänyt vain 74 oppilasta.
Koulun toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi kevätlukukauteen 1977.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1978 sopimuksen, jonka mukaan se vuokrasi Hakalehdon koulurakennuksen kaupungille varsin raskain vuokraehdoin. Kevätlukukauden alussa vuonna 1979 koulutyö käynnistyi siellä Etelä-Tapiolan yläasteena ja lukiona. Opettajat palasivat evakosta. Koulun toiminta jatkuu nykyään Etelä-Tapiolan lukiona.