Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
1980-luvun opetusvälineitä
1980-luku oli koulunpidon kultaista aikaa. Koulujen määrärahat kasvoivat tasaisesti. Valtionapu opetukseen oli korvamerkittyä. Rahaa riitti, eikä koulutarvikkeista tarvinnut tinkiä.
Tekniikka kehittyi huimaa vauhtia. Kellareihin raahattiin episkooppeja, kelanauhureita, vanhoja rainoja ja rainaheittimiä, täytettyjä eläimiä sekä vanhentuneita kuvatauluja.
Kouluradio lopetti harmittavasti toimintansa vuonna 1989, mutta koulu-tv jatkoi.
Kaitafilmikameroiden tilalle saatiin videokameroita ja videonauhureita, joilla voi katsoa itse kuvattuja elokuvia. Vanhemmat hankkivat kouluihin ensimmäisiä tietokoneita. MikroMikko ja PönttöMac olivat kovia sanoja. Vantaalla oli jääkaapin kokoinen puhuva tietokone (Didata), jota käytiin Espoosta käsin ihailemassa. Jos osasi naputtaa koneelle oikean vastauksen, kone kehui ihan suomeksi. Yläkouluihin rakennettiin oikein atk-luokkia.
Joka luokassa oli televisiot ja videot. Ylen Koulu-tv tuotti hienoja ohjelmia. Uusiin kouluihin saatiin avattavia liitutauluja. Kirjastoautosta sai lainata luettavaa.
1970-luvun oppikirjat uudistettiin. 1980-luvun alkupuolella niissä oli erikseen kaikille tarkoitettu perusoppiaines (ydinoppiaines) ja noheville suunnattu lisäoppiaines.
Kansalaistaitoon tarjottiin opetuspakettia, johon kuului oppilaan oppikirjan lisäksi työvihkot ja opettajan käsikirja. Matematiikkaan oli monenlaisia paketteja, laskukortteja ja pulmavihkoja, jopa erillisiä kertausmateriaaleja. Jopa tekstiilityöhön ja oppilaan ohjaukseen ilmestyi ihan omat oppikirjat. Liikunnan opetukseen myytiin kansiollisia tuntiohjelmia. Oma oppikirja ilmestyi myös koulunkäyntiä aloitteleville ns. pehmeän laskun ajaksi. Siinä oli mm. kotitehtäviä. Tukiopetusta varten kustantajat tuottivat erityisiä tukiopetusvihkosia.
Oppituntien virkistämiseksi myynnissä oli satudioja äänitteineen, kuvakirjoja saduista ja äänitteitä klassisesta musiikista, videosatuja. Tapakasvatusohjelmat korvasivat raittiuskirjoitukset.
Peruskoulun Uusi opetussuunnitelma ilmestyi vuonna 1985. Oppikirjat menivät jälleen uusiksi. Idea perus- ja lisäoppiaineksesta haudattiin. Matematiikkaan oli nyt myynnissä paitsi päässälaskutehtäviä myös päässälaskukasetteja sekä päättelytehtävien kalvopohjia.
Uusi idea oli myös yhteinen karttakirja maantiedon, historian ja uskonnon opetukseen. Kansalaistaitoon tuli tarjolle toimintakirja, jonka oppilas toimitti itse valmiiksi. Todistusarvosanojen valmistamiseksi tarjottiin opettajajärjestöjen tuottamaa 6. kouluvuoden matematiikan koetta.
Monessa luokassa oli jo piirtoheitin. Sen avulla selailtiin kalvoja. Luokkien seinillä oli oppilastöitä, aikajanoja. Pulpettien järjestystä ja kotiryhmiä vaihdeltiin.
Vuosikymmenen alussa monisteita tulostetiin vielä spriikoneilla, mutta vuosikymmenen lopulla yhä enemmän valokopiokoneilla. Viestejä kouluviraston kanssa vaihdettiin postisalkuilla, mutta pian myös faksilla.
Koulujen pihoille tilattiin jalkapallomaalien lisäksi leikkivälineitä ja pihakalusteita.