Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Tuhannen toimittajan lehti toi telematiikkaa myös espoolaiskouluihin
Sähköisen tiedonvälityksen perusinfra kehittyi Suomessa 1990-luvun alussa. Suomalaisten enemmistöä sähköpostit ja ilmoitustaulut eivät vielä liikuttaneet, mutta korkeakoulut ja yliopistot järjestivät sähköpostinsa ja sähköiset tietopalvelunsa nopeasti Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkon (Funet) kanssa. Funetia operoi valtion kokonaan omistama CSC, Tieteen tietotekniikan keskus. Mutta peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset jäivät pääosin näiden palvelujen ulkopuolelle.
Tuolloin Espoossa sijainneen Teknillisen korkeakoulun Täydennyskoulutuskeskuksessa syntyi idea tarjota opettajille, koululaisille, heidän vanhemmilleen ilmaisia sähköposti- ja ilmoitustaulupalveluja ja kouluttaa heidät näin sähköisten viestimien käyttäjiksi.
Ensimmäiseksi toteutusmalliksi valittiin kahden toimittajan: Heikki Korpisen ja Eero Nurmikon kehittämä Tuhannen toimittajan lehti, MAP.
Tuhannen toimittajan lehti oli paperia ja sähköä. Sähköpostilehdessä käytettiin hyväksi televerkkoja niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Paperilehti pani liikkeelle mielenkiintoisia, polttavia nuorten keskustelun aiheita ja toimi myös karttana eri sähköpostitauluille. Jokaista julkaistavaa aihetta käsiteltiin painetussa lehdessä lyhyesti, eräänlaisena teaserina. Jutun laajempi versio oli luettavissa tekstinä verkosta. Paperilehti jaettiin kouluihin.
Sähköisessä osassa oli keskustelu-, palaute-, oppimateriaali- ja ideafoorumi. Sähköisen lehden kautta (tai kirjeitse) toimittajat saivat juttuja ja ideoita, joista voi keskustella ja joita voi jatkaa sähköpostitauluilla vuorokauden ympäri.
Projekti käynnistyi vuonna 1990. Ensimmäinen paperilehti työstettiin työpajassa 2.-3.2.1991 Espoon Tapiolassa. Toimittajilla oli käytössään sekä pc- että mac-luokat. Keväällä 1992 mukana oli jo useita kouluja, luokkia, kerhoja, yksittäisiä nuoria, vanhempia ja opettajia ympäri Suomea. Kouluhallitus tuki projektia.
Tuhannen toimittajan lehteä tekivät talkoilla lapset, nuoret, aikuiset ja opettajat. Lehdessä ei käytetty sensuuria. Kuka tahansa sai lähettää juttuja PostiTelen TeleSammon ja Helsingin Puhelinyhdistyksen sähköiselle ilmoitustaululle.
Mukaan lähteminen edellytti, että koululla oli yhteys televerkkoihin (esim. pc ja modeemi). Ne koulut, joilla ei vielä ollut modeemia, voivat lähettää juttuja ja piirustuksia paperilla tai levykkeillä TKK:n täydennyskoulutuskeskukseen.
Kaikki mediasta kiinnostuneet koululaiset, opiskelijat, heidän vanhempansa ja opettajat saivat, jos halusivat, nyt ensimmäisinä Suomessa ilmaisen sähköpostitunnuksen. Kouluilla oli kuitenkin aluksi vain yksi tunnus. Kaikkiaan paperiversiota tehtiin kymmenisen numeroa.
Tuhannen toimittajan lehti, MAP, lisäsi sähköisten viestimien käyttöä peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Se oli verkottumisen edelläkävijä. Jokainen sähköpostiyhteyden päässä oleva koulu oli osa MAPin verkkoversion toimitusta.
Verkossa olevaa tietoa oli helppo päivittää. MAPin sähköinen muoto tarjosi erinomaisen mahdollisuuden tehdä asioita yhdessä. Syntyi useita oppilaiden keskusteluryhmiä, joissa aiheina olivat mm. kotieläimet. Simuloiduissa sukkulalennoissa ja maailmanlaajuisissa teleolympialaisissa ylitettiin yhteistyössä valtioiden rajat.
Simuloidut sukkulalennot tapahtuivat oikean sukkulalennon käsikirjoituksen mukaisesti reaaliajassa, mutta kuviteltuina. Välineinä käytettiin sähköpostia, Nasan videoita ja kirjallista materiaalia. Discovery-sukkula laukaistiin avaruuteen erään koulun juhlasalista 23.2.1992 klo 17.30. Sukkula vei avaruuteen ensimmäisen ilmakehän ulkopuolella toimivan Hubble-tähtiteleskoopin. Eräs toinen koulu simuloi avaruusalusta ja kolmannen koulun oppilaat olivat sukkulalennon miehistönä. Lasten innostus oli valtava. Aikaeron vuoksi koulussa vietettiin öitäkin.
Joukko suomalaisia kouluja, mukana myös espoolaisia, osallistui MAP-median aikana teleolympialaisiin, joiden idea oli mainio: Mukaan ilmoittautuneet oppilaat kilpailivat oman koulunsa kentällä eri puolilla maailmaa ja lähettivät tulokset kisakeskukseen Clevelandiin Ohioon. Siellä ne tarkistettiin ja parhaat urheilijat palkittiin. MAPin aikana mm. kisojen avajaiset ja päättäjäiset toteutettiin tekstipohjaisella ruudulla. Mitaleja tuli myös espoolaiskouluihin.
MAPin pohjalta syntyi vuonna 1993 uusi, vielä parempi malli: Suomen Freenet. Siitä kannattaa kirjoittaa ihan oma juttunsa.