Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Miksi Espoo lopetti Pohjois-Espoon lukion?
Helsingin Sanomat julkaisi 4.6.2006 jutun otsikolla: Pohjois-Espoon 60 oppilaan lukiossa lakitettiin lauantaina koulun viimeiset ylioppilaat
Lakkiaisjuhla oli Kalajärvellä sijaitsevan Pohjois-Espoon lukion viimeinen. Kevätjuhlan jälkeen lukio lakkasi olemasta. Virallisesti toiminta kuitenkin päättyi heinäkuun lopussa. Paikalla oli lukion entinen oppilas, pääministeri Matti Vanhanen ja muita silloin vielä Lahnuksen yhteiskouluna tunnetun oppikoulun ensimmäisiä ylioppilaita vuosilta 1974 ja 1975.
Lukion rehtori Matti Kauppilan olo oli haikea: koulu lopetettiin kerralla. Loput lukiolaiset jatkoivat opintojaan muissa pääkaupunkiseudun lukioissa. Lukion opettajille ratkaisu oli ollut raskas.
Moni ihmetteli Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahden johdolla syksyllä 2005 tekemää päätöstä. Päätös tehtiin myöhään illalla, kun moni jäsen oli jo poistunut kokouksesta. Koulun johtokunta vastusti lakkautusta, samoin Pohjois-Espoon asukasyhdistys. Ne vetosivat alueelliseen koulutuspalvelujen tasa- arvoisuuteen oppilaiden ja perheiden välillä.
Miksi ylipäätään lakkauttaa lukio, kun tarve lukiopaikoista kasvoi koko ajan. Ja miksi juuri Pohjois-Espoosta? Ja miksi juuri sellainen lukio, johon ei tarvittu huippukeskiarvoja? Ja miksi lukio, jolle oli juuri rakennettu uudet tilat?
Espoon valtuusto keskusteli lokakuun kokouksessaan 2005 Pohjois-Espoon lukion lopettamisesta. Monet valtuutetut luulivat, että he voivat vielä vaikuttaa lukion kohtaloon seuraavan vuoden budjetista päätettäessä. Heidät yllätti, että lopetuspäätös oli jo tullut lainvoimaiseksi.
Espoon kauppala oli perustanut Lahnuksen yhteiskoulun vuonna 1966.
Koulun rehtorina toimi 1966-1970 Mauri Alasaari, ja 1970-1977 Juhani Turjanmaa. Koulu toimi aluksi Luukin vanhassa kansakoulurakennuksessa. Oma koulutalo valmistui vuonna 1967 Lahnuksen alueelle.
Toiminta yksityisenä kouluna päättyi 31.7.1977 ja jatkui sen jälkeen Kalajärven peruskoulun yläasteena ja Pohjois-Espoon lukiona. Vuonna 1997 lukio muutti upouusiin tiloihin.
Lukiota ehti johtaa vuosina 1977-2006 kuusi rehtoria: Juhani Turjanmaa, Tuula Häyrinen, Tuula Vilkeniemi, Marja-Leena Tuurna, Eero Lehikoinen, Juha-Pekka Peltola ja Matti Kauppila.
Miksi päätös siis tehtiin? Lukio oli pieni, maksimissaan 110 oppilasta. Joidenkin mielestä niin pienelle joukolle ei voitu järjestää laadukasta opetusta muuttuvassa ja yhä haastavammassa toimintaympäristössä. Taustalla oli myös pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen tahto tehostaa palvelutuotantoa myös lukioiden osalta niin, että löydettäisiin fiksu tapa jakaa lukioverkon kustannuksia, lukioihin kun sai hakea yli kuntarajojen. Ja sen taustalla taas oli vuosien 2003-2008 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, jonka yksi painopistealue oli koulutusjärjestelmän tehokkuuden parantaminen.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004336028.html
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004345801.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004401723.html
https://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/Pks/el120208/PKS_luko_120208.pdf
Vai elettiinkö vain aikaa, jolloin jo uskottiin suuruuden ekonomiaan. Oliko pieni laadukas koulu puolityhjä tila ja hyvää työtä tehnyt koulu vain kuluerä?