Lukio vain aikuisille

Voi sanoa, että erillinen aikuisille tarkoitettu lukio syntyi vasta 1990-luvulla. Vuoden 1994 aikuislukiolaki nimittäin muutti pitkään toimineet iltalukiot (joissa opiskeli myös varsin nuoria) aikuislukioiksi ja lukioiden iltalinjat aikuislinjoiksi. Aikuislukio sai erikoistua tiettyjen opetussisältöjen tai kohderyhmien opetukseen. Opetus voitiin toteuttaa etäopetuksena tai muita erityisiä opetusmuotoja käyttäen.

Mutta voi myös sanoa, että aikuislukiot kuolivat taaperoiässä. Vuonna 1998 lukiolaki nimittäin korvasi aikuislukiolain. Nyt lukio oli lakiteknisesti sama nuorille ja aikuisille.

Tulevaisuutta ennustaneen lain mukaan opetus voitiin toteuttaa etäopetuksena ”tai muita erityisiä opetusmuotoja käyttäen”.

Juuret ovat kuitenkin kaukana.

Ajatus siitä, että ylioppilaaksi voivat kirjoittaa muutkin kuin nuoret, ei ole ihan uusi. Juuret palaavat 1900-luvun alkuun. Jos oppikoulu oli jäänyt kesken, sai kirjautua oppikouluun yksityisoppilaaksi, privatistiksi. Oppikouluilla oli myös velvollisuus ottaa heitä. Opiskelu tapahtui opettajien johdolla mutta normaalin koulutyön ulkopuolella.

Ryhmämuotoinen yksityisopetus alkoi vuonna 1927, kun Suomalaiseen yhteislyseoon alkoi kirjautua yksityisoppilaaksi yhtä aikaa useita opintojensa täydentäjiä. Synty ehkä Euroopan ensimmäinen iltaoppikoulu: Helsingin Suomalaisen Yhteislyseon iltalinja.

Sodan jälkeen myös muihin oppikouluihin alettiin perustaa iltalinjoja. Iltakoulujen verkosto laajeni 1960-luvulla. Erityisen kuuluisaksi tuli Touko Voutilaisen vuonna 1962 perustama iltalinja Käpylään Helsingin yhtenäiskoulun yhteyteen, omaan koulutaloon.

Vuonna 1968 annettiin laki ja asetus valtion iltaoppikouluista ja valtionkoulujen iltalinjoista.

Milloin Espoo tuli mukaan?

Vuonna 1969 käynnistyi Tapiolan yhteiskoulun iltalinja ja vuonna 1972 Viherlaakson yhteiskoulun iltalinja.

Kun Espoo siirtyi peruskouluun vuonna 1977, oppikoulu lakkasi olemasta, ja jäljelle jäi vain lukio. Iltalinjat liitettiin Espoon koulujärjestelmään. Nimiksi tulivat Tapiolan lukion iltalinja ja Viherlaakson lukion iltalinja. Vuonna 1983 iltaoppikouluista tuli iltalukioita. Lain mukaan iltalukio toimi luokattomana tai luokallisena. Luokaton lukio oli jo tuolloin kurssimuotoinen

Iltalukio oli tarkoitettu työssä käyville, tai joka tapauksessa aikuisille. Alaikäraja korotettiin 18 vuoteen.

Vuonna 1988 iltalinjat itsenäistyivät. Niiden nimiksi tulivat Tapiolan iltalukio ja Viherlaakson iltalukio.

2000-luku

Aikuislukioiden määrä väheni 2000-luvulla. Lisäksi aikuislukion opetussuunnitelma oli käytössä noin 50 oppilaitoksessa, joista osa oli mm. kansanopistoja.

Niinpä 2000-luvun alussa useassa aikuislukioissa alettiin järjestää tutkintotavoitteellista, erityisesti maahanmuuttajille suunnattua perusopetusta.

Vuonna 2005 kaksi Espoon aikuislukiota yhdistyi Espoon aikuislukioksi, jolla oli
(aluksi) kaksi toimipistettä. Vuonna 2009 Viherlaakson toimipiste lakkautettiin.

2010-luku

Aikuislukioilla oli krooninen pula opiskelijoista. Espookin lähti mukaan vuonna 2011 tarjoamaan maahanmuuttajille suunnattua perusopetusta. Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (LUVA) alettiin järjestää lukuvuoden 2013 alussa.

Merkittävä käänne osuu vuoteen 2015. Espoon aikuislukio liittyi Omniaan. Samana vuonna Suomeen tuli yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa heistä tarvitsi koulutusta, jota aikuislukio voi järjestää.

Vuonna 2016 tehtiin lakimuutos, joka antoi luvan järjestää perusopetusta aikuisille ja ennen muuta maahanmuuttaja-aikuisille. Siinä oli kaksi vaihetta: alkuvaihe, johon voi kuulua lukutaitovaihe, sekä päättövaihe. Samalla erillinen luku- ja kirjoitustaidon opetus lakkasi. Opiskelu oli kokopäiväistä. Vuoden 2018 alusta lukioon valmistava opetus rajattiin vain esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisille.

Seuraavana vuonna 2017 käynnistyi lukiokoulutukseen valmistava koulumuoto, jossa annettiin tutkintotavoitteellista, erityisesti maahanmuuttajille suunnattua perusopetusta.

Haasteita

Nyt aikuislukioilla on monia haasteita: Opiskelija-aineksen eri-ikäisyys tuo luokkatilanteisiin jännitteitä, joihin päivälukiossa ei helposti törmää. Opiskelijamäärät hiipuvat, ja monet keskeyttävät opiskelun. Kulkeeko aikuislukiotoiminta kohti auringonlaskua?

Keskeisenä kohderyhmänä ovat nyt maahanmuuttajanuoret. Heillä on valtava taustojen ja opiskeluvalmiuksien kirjo. Tässä kohderyhmässä ajatus toisesta mahdollisuudesta elää edelleen. Onko koko nimike aikuislukio harhaanjohtava? Pitäisikö sen olla nuorten maahanmuuttajien aikuislukio? Puutetta on aikuisille sopivista materiaaleista, tukipalveluista, rahasta, opiskelijaeduista.