Ylioppilaskirjoitukset sähköistettiin

Ylioppilastutkintoa on kehitetty vuosien varrella. Vuonna 1994 sallittiin ylioppilastutkinnon hajauttaminen jopa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Vuonna 2006 reaalikoe uudistui reaaliaineen kokeeksi. Muutosvauhti kiihtyi.

Ylioppilaskirjoitusten sähköistämisen valmistelu alkoi vuonna 2013. Vuoden 2016 syksyllä sähköiset ylioppilaskokeet alkoivat. Vuosina 2014 ja 2017 parannettiin arvosanojen vertailtavuutta. Muutettiin ohjeet siitä, montako kertaa yo-kirjoituksen saa uusia. Syksystä 2016 alkaen yo-kirjoitukset on arvioitu anonyymisti.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016 ja vuonna 2021 taas seuraavat. Lukioissa siirryttiin vuonna 2021 kurssimuotoisuudesta opintopisteisiin. Vuonna 2006 jokaiselle reaaliaineelle tuli oma kokeensa. Vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijavalinta muuttui niin, että yo-tutkinnon tuloksilla oli entistä suurempi painoarvo.

Vuonna 2018 muutettiin lukiolakia ja lakia ylioppilastutkinnosta. Vuodesta 2022 alkaen ylioppilastutkinnon valmiiksi saamiseen tarvitaan viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittaminen vaaditaan kaikilta, ja muut vaadittavat neljä koetta tulee valita seuraavista ryhmistä:

• vieras kieli
• toinen kotimainen kieli
• matematiikka
• reaali

Vähintään yhden kokeen tulee olla pitkän oppimäärän koe. Kokeet on valittava vähintään kolmesta eri ryhmästä. Tehtävien määrä vaihtelee aineittain. Mukana on myös jokeritehtäviä, joista saa enemmän pisteitä.

Pitkän historiansa suurimman mullistuksen ylioppilaskirjoitukset kohtasivat 2010-luvulla, kun ylioppilaskokeet sähköistettiin. Myös ylioppilaskokeen tuli vastata maailmaa, jossa opiskelijat tulevat elämään. Tietotekniikkaa hyödynnetään ja tiedonhakutaitoja tarvitaan nykypäivän jatko-opinnoissa ja työelämässä, joten tiedon hakemisen taitoja on tärkeää mitata myös ylioppilaskirjoituksissa. Paperikokeista luopuminen nopeutti kokeiden tarkistusta. Taustalla oli myös pyrkimys, että kaikki lukiot ryhtyisivät aktiivisesti käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa.

Syksyllä 2016 aloitettiin kolmella harvemmin kirjoitetulla aineella: saksa, maantiede ja filosofia. Keväällä 2019 koko ylioppilastutkinto suoritettiin sähköisesti.

Kokeissa vastaaminen helpottui, varsinkin reaaliaineissa, kun tekstiä voi editoida. Tehtävätyyppit ovat moninaisia. Äidinkielen koe koostuu kahdesta osakokeesta: tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Reaaliaineissa käytetään perinteisten esseekysymysten lisäksi esimerkiksi monivalintatehtäviä, piirrostehtäviä, aineistojen analysointia ja näiden yhdistelmiä. Taustamateriaali on myös monipuolisempaa: tekstejä, kuvia, videoita, äänitteitä, karttoja, animaatioita.

Kaikki digitaaliset yo-kokeet tehdään Abitti-järjestelmällä. Kokelaat kirjoittavat sähköiset kokeet omalla kannettavalla tietokoneellaan. Se käynnistetään kokeen alussa jaettavalta usb-muistitikulta. Koe tehdään suljetussa verkossa, josta ei pääse esim. internetiin. Kokeen aikana ei pääse myöskään omalla koneella oleviin tiedostoihin tai ohjelmiin. Kokeessa käytetään muistitikulta ladatussa käyttöympäristössä olevia ohjelmia ja aineistoja.

Ihan helppoa muutos ei ole ollut. Ensimmäisiä kirjoituksia varten jumppasaleihin vedettiin kaapelit. Pian siirryttiin langattomiin yhteyksiin. Kirjoitusten sähköistäminen vaati enemmän tilaa kuin aiemmin. Tilaa tarvittiin pöytien ja tuolien lisäksi sähköjohdoille ja välisermeille. Kokeissa ilmenee aina myös teknisiä ongelmia. Salissa on varmuuden vuoksi varakoneita.

Sähköisiä kokeita piti harjoitella. Espoossa harjoiteltiin koevastausten naputtamista jo vuonna 2014. Kokeilua varten rakennettiin kolmeen lukioon sähköiset testitilat 60 000:lla eurolla: Espoon yhteislyseon sekä Etelä-Tapiolan lukioihin rakennettiin koeympäristö lähes sadalle opiskelijalle. Espoonlahden lukiossa pilotoitiiin sähköisten kokeiden järjestämistä luokkaratkaisuna.

Ylioppilastutkintolautakunnan sähköinen kurssikoejärjestelmä tuli koulujen käyttöön vuoden 2015 alussa. Kokeissa käytettiin kiinteää, langallista verkkoa. Siksi koetilat vaativat kaapelia kilometritolkulla. Sopivia ohjelmiakaan ei heti ollut.

Keväällä 2015 myös Olarin lukiolaiset pääsivät mukaan pilotointiin. Nyt kokeiltiin langatonta verkkoa, haasteena olivat mahdolliset häiriöt. Testissä käytettiin ylioppilastutkintolautakunnan kehittämää Abitti-kurssikoejärjestelmää. Käytössä oli riisuttu versio, jossa ei ollut mahdollista esimerkiksi käyttää koekysymyksessä kuvaa, teettää monivalintatehtävää tai kuullun ymmärtämistehtävää.

Syksyllä 2016 alkoivat sitten oikeat kirjoitukset. Tekniset ongelmat kiusasivat vuosien varrella sähköistä yo-koetta joissain lukioissa. Kokeen alku saattoi viivästyä, kun esimerkiksi koetehtävätiedostojen palvelimelle lataamisessa oli ongelmia. Joissain lukiossa palvelin jumittui, ja se jouduttiin vaihtamaan, ja kokelaat joutuivat keskeyttämään kokeen siksi aikaa.

Syksyllä 2017 ruotsinkielisessä Mattlidenin lukiossa järjestettiin Espoon kaikkien aikojen suurin sähköinen ylioppilaskoe. Toisen kotimaisen kielen sähköiseen yo-kokeeseen osallistui 137 abiturienttia.

Keväällä 2019 koko yo-kirjoitus tapahtui sähköisesti. Kaikesta päätelleen täällä muutos vietiin hienosti läpi. Espoon lukioiden opiskelijat pärjäsivät hyvin. Ylioppilastutkinnon pakollisten kokeiden arvosanapisteiden keskiarvo oli Espoossa keväällä 2019 huomattavasti korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai koko maassa keskimäärin. Yo-kirjoitusten 10 parhaan suuren lukion ranking-listalla oli kolme espoolaislukiota: Etelä-Tapiolan lukio sijalla 2, Mattlidens Gymnasium sijalla 8 ja Olarin lukio sijalla 9.