Espoolaiskoulujen digiloikka keväällä 2020

Koulutuksen kehittyminen Espoossa        Kansisivulle

Espoolaiskoulujen digiloikka keväällä 2020

Pandemian iskiessä kevättalvella 2020 myös espoolaiskoulut suljettiin ja siirryttiin lähiopetuksesta etäopetukseen. Peruskoulussa sellaista oli järjestetty vain joillekin oppilaille.

Aikataulu oli todella nopea. Hallitus ilmoitti siirtymisestä etäkouluun 16.3. 2020. Poikkeuksena olivat ne peruskoulun 1.-3. luokkien oppilaat, joiden vanhemmat työskentelivät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla sekä erityisoppilaat. Varautumisaikaa oli vain muutama päivä.

Digivalmiuksissa hallinnossa, kouluilla, opettajilla ja oppilailla oli valtavat erot. Kaikilla opettajilla ei ollut edes työpuhelinta. Kaikki opettajat eivät olleet saaneet tai halunneet koulutusta vekottimien käyttöön. Nyt ei ollut vaihtoehtoa. Oli opeteltava, jotta voi opettaa.

Koulun käyminen kotoa käsin vaatii oppilailta paitsi digitaitoja myös hyviä itseohjautuvuustaitoja. Kaikilla ei niitä ollut. Osa meni siitä, mistä aita oli matalin. Osa ei mennyt minnekään. Osa meni tuuliajolle.

Oppikirjakustantajat tulivat hienosti vastaan: Ne avasivat sähköisiä materiaalejaan maksuttomasti käyttöön kevätlukukauden ajaksi. Paketin arvo oli yli 10 miljoonaa euroa.

Oppilaille jaettiin kouluista tabletteja. Kaikille niitä ei riittänyt. Opettajat opettelivat käyttämään videoneuvotteluohjelmia: teamsit, zoomit ja meetit. Yhteyttä oppilaisiin pidettiin myös Wilman ja WhatsAppin kautta, ja puhelimilla. Osa opettajista ei pyytänyt avaamaan kameroita, jottei rikkoisi kotirauhaa.

Totta kai tuli ongelmia. Sisältöjä jouduttiin karsimaan jo siksi, ettei kodeissa ollut tarvittavia välineitä esim. käsityöhön. Toiminnasta tuli opettajakeskeistä, vanhanaikaista tiedon syöttämistä. Sähköinen materiaali ei ollut riittävän tehtävätyyppistä.

Annetun opetuksen määrä vaihteli. Opetushallituksen mukaan opettajat pitivät lukujärjestyksen mukaisista tunneista videoyhteyksillä arviolta jopa vain alle puolet. Osa opettajista lähetti Wilman kautta viikon tehtävät kerralla. Monin paikoin oppiminen jäi lasten omatoimisuuden ja vanhempien varaan keväällä suurelta osin.

Kun tuen järjestäminen ei ollut helppoa, eniten tukea tarvitsevat kärsivät. Erityisesti tuen tarvetta oli perheissä, joissa vanhempien suomen kielen taito oli heikko. Kielitaidon puutteen vuoksi he eivät kyenneet antamaan apua. Perheessä saattoi olla useita lapsia, mutta vain yksi tietokone, Perheissä, joissa vanhemmat eivät voineet siirtyä etätöihin, lapset olivat koulupäivän ajan kotona yksin. Moni pelkäsi.

Etäopetus myös eriarvoisti oppilaita. Syntyi hyvinvointi- ja osaamisvajetta. Osalla oppilaita tuen tarve kasvoi, osalla taas väheni. Kaikkia oppilaita ei edes tavoitettu. Opettajat puhuivat tyhjille ruuduille. Samalla huomattiin, kuinka tärkeää on fyysinen läsnäolo ja myös sanaton viestintä.

Mutta oli myös hyötyjä. Arvostus opettajien ammattitaitoa kohtaan nousi kohisten. Moni opettaja todella oppi käyttämään laitteita ja ohjelmia. Oli myös oppilaita, jotka kokivat oppivansa paremmin kotona kuin luokan hälinässä.

Kouluun palattiin toukokuussa. Hallitus päätti, että koulut avataan lähiopetukselle 14.5. terveysturvallisesti. Moni opettaja olisi toivonut, ettei olisi avattu. Kaikki oppilaat eivät palanneet kouluun.

Nyt etäpetusta sai antaa vain oppilaille, joille tehtiin päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §). Lukuvuoden kahden viimeisen viikon aikana oli tärkeää keskittyä oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseen. Aika tuli käyttää syntyneiden oppimistarpeiden kartoittamiseen, ja pudokkaille tuli tehdä suunnitelma, miten syntyneet aukot oppimisessa saadaan kurottua kiinni.

Tartuntatapauksissa kunnan tartuntaviranomainen sai yhä sulkea koulun osittain tai kokonaan sekä asettaa altistuneen karanteeniin.

Kevät oli kaikille kova. Kesällä korona näytti hellittävän, mutta toisin sitten kävi.