Koulutuksen kehittyminen Espoossa Kansisivulle
Kuninkaantien lukio – ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu koulurakennus
Espoossa oli 1990-luvulla jatkuvasti paineita lukiopaikkojen lisäämiseen. Vanhoihin lukiorakennuksiin ei mahtunut enempää. Investointiohjelmalla oli jo tuolloin taloussyistä tiukkaa. Rahaa uuteen lukiorakennuksen ei oikein ollut.
Koulutoimenjohtajana tuolloin toiminut Atso Vilkkijärvi halusi, että kaikilla Espoon alueilla olisi hyvät koulutusmahdollisuudet. Myös Espoon keskusta ansaitsisi oman lukion, mutta se pyyhittiin aina pois investointiohjelmista.
Noihin aikoihin myös valtiolla oli rahapula. Mm. Helsinki-Turku -moottoritietä rakennettiin uudella rahoitus- ja ylläpitomallilla, jota kutsuttiin elinkaarimalliksi (Public Private Partnership, PPP). Tässä mallissa rakennushankkeen toteuttaja vastaa yleensä vähintäänkin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta sekä kiinteistöpalveluista pitkän sopimuskauden ajan. Sopimuskausi voi olla vuosikymmenien mittainen. Tilaaja maksaa sopimuskaudelta palvelumaksua ”osamaksuna”, kun rakennus on valmis, eikä joudu kantamaan huolta esim. rakennusten sisäilmaongelmista.
Espoossa syntyi siis idea: mitä jos rakennettaisiin lukio Keski-Espooseen elinkaarimallilla? Tärkeä rooli oli Hannu Penttilällä, joka oli 1990-luvulla vahva poliittinen vaikuttaja Espoossa. Hän ryhtyi viemään elinkaarimallia eteenpäin poliittisessa koneistossa. Perustettiin toimikunta, jossa oli mukana mukana myös Atso Vilkkijärvi. Suunnitelma eteni. Hankkeen toteuttamiseen saatiin avustusta mm. sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselta (Stakes).
Espoon johto päättikin 2000-luvun alussa, että uudet koulut tehdään jatkossa sellaisella mallilla, ettei korjaamisen ja kunnossapidon laiminlyöntejä pääse enää tapahtumaan. Elinkaarivastuu haluttiin siksi ulkoistaa tuottajille.
Vastaavaa kouluhanketta ei oltu tehty aiemmin missään. Niinpä esikuvia ei ollut. Hanke piti kilpailuttaa hankintalain mukaan, eikä se ollut ihan helppoa. Kilpailutus- ja sopimusosaamistakaan ei ollut. Pilottihanke tuli kalliiksi. Rakentamissopimus saatettin tehdä kokemuksen puutteen vuoksi rakentajan kannalta jopa liian edulliseksi.
Sopimus solmittiin Espoon kaupungin sekä NCC:n, ABB:n ja Sodexhon muodostaman yhteenliittymän välillä vuonna 2001. Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kiinteistö, Keski-Espoon lukio rakennettiin. Myöhemmin lukio sai nimen Kuninkaantien lukio. Tänään talotekniikan vastuu on siirretty Caverionille, joka on kantanut vastuunsa.
Keski-Espoon lukio aloitti toimintansa tilapäisissä parakeissa Järvenperässä. Lukion rakennusaikaisena rehtorina toimi Jukka Kuittinen. Lukion uusi Kaivomestarin rakennus valmistui vuonna 2003 Espoon keskustaan. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Keski-Espoon uimahalli, liikuntahalli, fysioterapia ja Espoon työväenopiston tiloja. Lukion rehtoriksi valittiin Merja Rytsy. Lukio on menestynyt hyvin STT:n lukiovertailuissa, erityisesti pakollisten aineiden osalta.