Antti Järvinen, LEOKY ry
Markku Sistosen kotitalo 1970-luvulla
Markku alkoi seurustella tulevan vaimonsa kanssa 70 luvulla. Helena Sistonen tuli ensi kerran Nöykkiöön Helsingistä, hän ajatteli nyt on tulossa kaupunkiin Espooseen, mutta hämmästys oli suuri, kun hän tuli bussilla. Maisema muuttui maalaisemmaksi kun kääntyi Länsiväylältä Nöykkiöön niin näkyi ensin hevosia ja sitten kilipukkeja ja lampaita Sirenin rouvalla.
Aarne Sistonen rakensi talonsa jo 1950-luvuilla. Talo rakennettiin metsään. Taloa rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa ensin sauna ja alaosasto ja väliaikainen mökki, jossa asuttiin. Silloin Isoisän kanssa kynnettiin tontille peltoa. Markku rakensi oman talon myöhemmin rintamamiestontille. Silloin ajettiin Vehaksentien kautta Espoon keskukseen ja paljon liikennettä Latokaskeen.
Aluksi isolla 5000 m2 tontilla viljeltiin paljon hyötykasveja ja kasvatettiin ankkoja, possuja, mehiläisiä. Puutarhassa oli 100 omenapuuta pioneja, ruusuja ja paljon erilaisia kukkia.
Mitä ensiksi tulee mieleen Nöykkiöstä? Miten arki sujui 50 vuotta sitten, millainen yhteisö Nöykkiö oli?
Markku 13v juhli vuonna 1972 Yläsoukan kentällä Espoon kaupungiksi tulemista Markku Hämäläisen kanssa. Siellä tarjottiin ilmaista makkaraa ja VPK esiintyi.
Kivenlahdessa oli silloin posti ja Kahvikaisa ja kalastettiin ahvenia.
Honkasten kohdalle tuli bussi, jossa päätepysäkki Vehaksentiellä (nykyinen Haltianlehto). Kuski tuli välillä kahville Sistoselle, kun oli pidempi tauko.
Toinen bussin meni Teerelään (nykyinen Latokaski).
Aarne hommasi filmin Suomi filmiltä ja keräsi rahat katsojilta ja näytti filmin omassa kellarissa.
Martimäki oli se alue, joka on koulusta itään mäellä, mutta ydin Nöykkiö oli Oxfotintien ympäristö.
Aksun kioski oli nykyistä kirjastoa vastapäätä ja Kalliolan majatalo oli kaksikerroksinen tiilitalo, jossa oli myös kioski. Sisätilassa oli flipperi ja Kalliola järjesti kesällä crossi kilpailuja ja antoi palkinnoksi karkkia. Useat ostivat kioskista tietenkin karkkeja ja lihapiirakkaa. Mopoja tarvittiin koska oli pitkät matkat.
Kauppoja 1970-luvun alussa:
- Olinin kauppa oli Cajanderin kaupalta Kattilalaaksoon päin.
- Cajanderin kauppa avattiin myös sunnuntaina, jos kävi koputtamassa ovelle.
- Seppälän kauppa.
- Elanto: Salmen Juhan äiti oli myymälänhoitaja, pennillä ostettiin nallekarkkeja.
Purotien kioskilta Markku sai tennisvuoron ja pelasi tennistä. Biljardia myös pelattiin Purotien kioskilla.
Mitkä olivat tärkeitä paikkoja Nöykkiössä
Paikka 1: Oma upea puutarha jossa 100 omenapuita, paljon pioneja, ruusuja
Paikka 2: Nöykkiön koulun kenttä, jossa oppi luistelemaan ja Markun ensimmäinen työpaikka oli luistelukoulu Nöykkiön koulussa. Kesällä pelattiin jalkapalloa.
Paikka 3: Lippulaivan luona oli Sammalvuon koulun kenttä, jossa Seppälän Arin isä töissä.
Nöykkiö 50 vuoden aikana ja ketä vanhoja kavereita vielä muistat? Onko nöykkiöläisyyttä vielä sinussa?
Markku Sistonen: olen asunut täällä aina, syntynyt Vehaksentiellä ja ostin ensimmäisen asunnon Nöykkiönniityssä ja sitten rakensin 90-luvulla oman talon vanhempien rintamamiestontille.
Silloin naapurina oli haudankaivajan talo.
Ensimmäinen työsuhde oli Nöykkiön koulussa luistelu ja hiihdon opettajana 15v vanhana.
Markku oli Nöykkiön koulussa liikunnanopettajana.
Kivenlahden koululla Markku piti jalkapallokoulua
Sammalvuon koululla Markku piti yleisurheilukoulua jossa olivat Teemu, Panu ja Paavo Selänne oppilaina.
Gåsgrundetissa Markku organisoi kesäleirin jossa 50 koululaista ja lasta mukana useana vuonna.
Nykyisin Markku on töissä Espoon kaupungilla.
Monet kaverit ovat muuttaneet pois Nöykkiöstä.
Omat siskot asuvat Kivenlahdessa, veli asuu nykyisin Heinolassa.
Minkälaisia tapahtumia ja sattumia Nöykkiöstä muistuu 50 vuoden ajalta
Rahikaisen talo kunnostettiin juuri nyt Haltialehdossa ja sieltä Markku osti ensimmäisen mopon.
Sorsan poika, joka asui Nöykkiössä ja oli Klaus kurjessa hovimestarina töissä ja kavalsi kassan ja häipyi maasta. Häntä ei ole tavattu sen jälkeen.
Tarmion Hannun talo on vielä Kirkkotiellä ja siellä Markku tapasi Väinö Linnan.
Lahden hyppyrimäki oli paimenenkalliolta alas laskettaessa. Raatomäki Latokaskessa, jossa usein laskijoilla meni jalka tai käsi pakettiin.
Hannu Tarmio talo oli Kirkkotiellä; Tarmion kolme poikaa Pekka, Tarmo ja Janne. Hannu oli usein mukana pelaamassa ja loukkasi kerran päänsä kaatuessaan maalitolppaan
Lätkäjengin paidat kustansi Hannu Tarmio, ja joukkue pelasi Soukan kentällä.
Pioneeerien mökille kiellettiin lapsia menemästä, vaikka siellä oli hauskaa.
Puujalan leipomosta saatiin maksutta rikkinäiset piparit pelin jälkeen.
Urheiluseurat
- ESA, = Espoon Ankkurit, Lahtisen Paavo perusti
- ESU= Espoon Urheilijat, Martti Heiskanen perusti
- Soukat toimi Soukassa ja rinnassa Asterixin kuva
- Tikka Iivisniemessä.
- Honka