Vastavalmistuneena röntgenhoitajana ensimmäinen työpaikkani oli Espoon kauppalan paikallissairaalan röntgenissä. Olin vuosiloman sijaisena heinäkuun 1970. Puiset sairaalarakennukset olivat tuolloin vaaleankeltaiset. Röntgen sijaitsi Finnoontieltä katsottuna oikeanpuoleisessa rakennuksessa. Sitä vastapäätä olevassa rakennuksessa oli muistaakseni lääkärien vastaanotot ja keskimmäisessä ainakin henkilökunnan ruokala. Samassa talossa röntgenin kanssa sijaitsi yksi vuodeosasto. Rakennuksen jatkeena oli uusi pitkä yksikerroksinen lisärakennus, missä sijaitsi myös vuodeosasto ja lääkintävoimistelijan työtilat.
Röntgenosaston kuvaushuone oli pieni. Moniruutuinen ikkuna oli keskipihalle päin ja avonaisesta ikkunasta kesähelteellä kantautuivat Lindholmin sahan äänet ja Espoon aseman tasoristeyksen kellojen kilkatus junien ohittaessa risteyksen.
Röntgenissä tehtiin mm. kallo- ja keuhkokuvauksia sekä erilaisia luukuvauksia. Polkupyörän pinnojen väliin jääneen nilkan kuvaamisia saattoi parhaana kesäaikana olla muutamakin päivässä. Kerran viikossa tuli Helsingistä röntgenlääkäri tekemään vatsalaukun ja suoliston varjoainekuvauksia. Samalla kertaa hän saneli nauhalle lausunnot lääkärien pyytämistä edellisen viikon röntgenkuvista. Röntgenhoitajan tehtävänä oli purkaa sanelut ja kirjoittaa lausunnot vanhalla jäykällä matkakirjoituskoneella.
Röntgenfilmien kehityskone oli yläkerrassa. Kunto koheni, kun juoksin filmikasetit kainalossa ylös ja alas.
Olin myös kesällä 1976 kesä- ja heinäkuun vuosilomasijaisena. Tuolloin röntgenissä oli jo kaksi hoitajaa. 1980-luvulla vuodeosasto oli lopetettu tai siirretty muualle ja kehityskoneelle oli rakennettu huone alakertaan entisen osastonhoitajan kanslian ja osaston pienen keittiön paikalle.
Hilkka Luomanpää
Julkaistu kirjassa Pirkko Kivimäki – Esko Uotila: Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen, Espoon perinneseura 2018