Espoon perinneseura

Julkaisut ja tiedottaminen

Perinneseura julkaisi vuoden 2019 aikana kaksi kirjaa:

• Eija Koivumäki – Nina Mäkelä – Leena Yrjölä: Aurora Karamzin -oppimateriaali
  Aurora Karamzinista kertovan oppimateriaali auttaa kulttuurihistoriaan perehdyttämistä erityisesti Espoon kouluissa. Julkaisu koostuu Aurora Karamzinin elämän esittelystä, havaintomateriaalista ja lisäksi lopussa on tehtäväpaketti eri luokka-asteille.
• Tarja Rae: Keittiömuistoja ja ruokaohjeita Espoosta
  Espoolaiseen ruokaperinteeseen onkin sekoittunut runsaasti myös muiden maakuntien perinnettä. Veden ja metsän antimet ovat olleet arki- ja juhlaruokien vankkaa vuosisataista perinnettä ja muuntuneet myös nykykeittiön käyttöön sopiviksi.

Perinneseuran julkaisut

Muuta toimintaa

• Espoon kaupunginmuseon kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä tulevan Maatilojen Espoo -kirjan aineiston keräämisessä ja sisällön tuottamisessa. Kirjan julkaisuajankohta: vuoden 2020 helmikuu.
• Käynnistettiin espoolaisten linja-automuistojen keruu ja julkaiseminen verkkosivuilla.
• Perinneseuran verkkosivuilla osoitteessa ja yhdistyksen Facebook-sivulla jatkettiin tiedottamista yhdistyksen toiminnasta. Sivustolla toimii myös perinneseuran julkaisujen verkkokauppa. Tapahtumista tiedotettiin Länsiväylä-lehden ja Helsingin Sanomien tapahtumakalentereissa.
• Jäsenille ja sidosryhmille tiedotettiin tapahtumista ja toiminnasta sähköpostitse jaettavalla Uutiskirjeellä, joita oli seitsemän.
• Kehitettiin yhteistyötä erityisesti Träskändan kartanon ystävät ry -yhdistyksen kanssa.
• Esko Uotila esitteli perinneseuran toimintaa Nuuksio-seuran vuosikokouksessa 27.3.2019. Puheenjohtaja Martti Hellström esitteli 10.10.2019 klo 18-18.30 Entressen Sinisessä huoneessa perinneseuraa ja sen julkaisuja Lions Club Espoon keskuksen jäsenille.
• Perinneseuran 25-vuotishistoriikin suunnittelu aloitettiin.

Lue lisää Toimintakertomus 2019

Linja-autoliikenteen kehittymistä Espoossa käsittelevän sarjan neljännessä osassa kerrotaan liikennöinnin siirtymisestä perheyrityksistä suuriin yhtiöihin.

Pitäjästä kauppalaksi ja kaupungiksi

Espoon perinneseuran toimesta on kerätty espoolaista ruokaperinnettä. Espoo, monen muun uusmaalaisen kunnan ohella on ollut kovin muuttovoittoinen kunta 1950-luvulta lähtien. Espoolaiseen ruokaperinteeseen on sekoittunut paljon muiden maakuntien perinnettä.

Ruoka-aineiden saatavuus Espoossa ja Uudellamaalla ovat olleet kuitenkin muovanneet alueen ruokaperinnettä. Kalaa on ollut rannikolla saatavissa, riistaa on saatu metsistä, viljaa ja juureksia on saatu pelloilta ja pihapiirin eläimistä on saatu maitoa, lihaa ja munia. Moni meistä muistaa vielä 1950-luvun perheen ruokavalion: kuoriperunoita ja niiden lisukkeena paistettuja silakoita, sienikastiketta, nakkikastiketta, läskisoosia. Arkiruokiin kuului myös silakkalaatikko, lihakeitto, kaalikeitto, hernekeitto ja kesäkeitto. Kerran viikossa leivottiin pullaa.

Juhla-aikoina sai sitten herkkuja. Yksi tällainen herkutteluaika oli juhannus. Olen koonnut keräämistäni perinneruokalajeista hieman erilaisen juhannuksen tai muun perhepiirissä tapahtuvan pienimuotoisen kesäkokoontumisen ateriaehdotuksen.

Tutustu ateriaehdotukseen ja ruokaohjeisiin: Kesäinen ateria

Kirjassa Keittiömuistoja ja ruokaohjeita Espoosta kerrotaan ruokaperinteestä laajasti ja siihen sisältyy lukuisia perinneruokien reseptejä. Kirjaa voi tilata Perinnekaupasta tai ostaa Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista.

Ruokaperinteen etsiminen on saanut itseni kunnioittamaan lähiruokaa. Aina ei ole ollut saatavissa eksoottisia mausteita eikä kaukaa tuotuja hedelmiä tai vihanneksia.

Herkullisen keveitä kesäiltoja
Tarja Rae

Espoon perinneseura julkaisee nyt neljännen kuulokuvavideon. Videot on tehty yhteistyössä Postipuun ja Päivänkehrän opettajien ja oppilaiden kanssa.

1.45 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on Kaivomestari. Se kertoo Espoon kirkon lähellä olleesta kaivohuoneesta, jonne tultiin nauttimaan terveysvedesta. Suvelan kylän lapset tienasivat vähän rahaa, kun kantoivat vieraiden laukkuja.

Pikku tarina perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen ”Elämää entisajan Espoossa”, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-luvuista pienten lasten silmin.

Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa ja lopussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.

Espoon perinneseura julkaisee tässä kolmannen kuulokuvavideon. Se on tehty yhteistyössä Päivänkehrän koulun opettajien ja oppilaiden kanssa.

1.41 minuuttia kestävän kuulokuvan nimi on Särvin. Se perustuu perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan Tarja Rakeen teokseen ”Elämää entisajan Espoossa”, joka kuvailee erityisesti 1700- ja 1800-lukuja pienten lasten silmin. Tämä kuulokuva kertoo talkoista, joihin myös lapset osallistuivat.

Kuulokuvan kuvat on taiteillut Tarja itse ja musiikkivinjetin leikkeen alussa soittaa espoolainen pelimanniyhtye Leikarit.