Kari Koivumäki avasi Auroran syntymäpäiväjuhlan ja esitteli tilaisuuden esiintyjät
Mari Anthonin ja Marika Sompio-Utriaisen.

Espoon perinneseura järjesti 1.8.2018 Träskändan kartanolla Auroran syntymäpäiväjuhlan, johon osallistui noin 130 henkilöä. Oppaana toimi Mari Anthoni ja juhlaan osallistui myös näyttelijä ja monitoiminainen Marika Sampio-Utriainen, joka esitti osia Aurora-näytelmästään. Laajan historiakatsauksen ohella kuultiin suuri määrä tarinoita 1800-luvun Träskändasta ja Auroran elämästä. Kakkukahvitkin saatiin riittämään suurelle osallistujajoukolle.Perinneseuran kuusijäseninen Aurora-työryhmä jatkaa työtään Träskändan kartanon kunnostuksen käyntiinsaamiseksi ja tarkoitus on tehdä lähiaikoina uusi ehdotus Espoon kaupunginjohdolle.

Kiitämme kaikkia tilaisuuteen osallistuneita!

Kari Koivumäki
Espoon perinneseuran Aurora-työryhmän puheenjohtaja
P. 040 7722148

Kevätseminaarissa käsiteltiin vuoden 1918 tapahtumia Espoossa. Mielenkiintoisia ja asiantuntevia alustuksia oli saapunut kuulemaan 40 paikallishistoriasta kiinnostunutta.

Esa Lahtinen kertoi Kauklahden tapahtumista vuonna 1918 ja kauklahtelaisten surmista sisällissodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa. Kauklahdessa oli teollisuutta ja työväki järjestäytynyttä. Vuoden 1917 suurlakon aikaan Kauklahteen perustettiin järjestyskaarti ja myöhemmin punakaarti. Sisällissodan alettua Uudellamaalla käytiin yksi suurehko taistelu ennen saksalaisten tuloa huhtikuussa 1918. Taistelu käytiin Sigurdsin tilalla, joka sijaitsi Kirkkonummella runsaat 10 kilometriä Kauklahden keskustasta. Kauklahtelaisia ja muita espoolaisia osallistui taisteluihin myös muualla Suomessa. Saksalaiset eivät kohdanneet Kauklahdessa vastarintaa, vaan etenivät nopeasti Leppävaaraan ja Helsinkiin. Sisällissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä kuoli tai katosi noin 200 espoolaista, joista 63 oli Kauklahdesta.

Esa Lahtisen esitysmateriaali:
Punaisin silmin

Markku Salmi kuvasi Leppävaaran taistelun taustoja ja kulkua. 1900-luvun alussa Albergassa oli kolme isoa maatilaa ja 300 asukasta. Teollistumisen myötä alueelle asettui työväkeä ja vallitöiden aikana alueella oli tuhansia työläisiä Suomesta ja ulkomailta. Kolmen poliisin murha marraskuussa 1917 kiristi osapuolten välejä. Töiden loputtua syntyi ruokapula ja vuoden 1917 lopulla myös Albergaan perustettiin järjestyskaarti. Sisällissodan alettua Albergaan jäi punaisten yksikkö vartiotehtäviin. Leppävaaran taistelu 11.4.1918 päätti punaisten vallan Espoossa. Saksalaiset miehittivät punaisten asemat nopeasti ja jatkoivat etenemistä kohti Helsinkiä.

Markku Salmen esitysmateriaali:
Leppävaran taistelu

Espoon perinneseura ry:n kevätkokous järjestetään tiistaina 8.5.2018 kevätseminaarin päätyttyä klo 19.15 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa, Siltakatu 11, Espoon keskus.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, kuten

• esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto ja
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille.

Lämpimästi tervetuloa!

Espoon perinneseuran hallitus

Janne Nikkanen kertoi Espoon postihistoriasta yleisötilaisuudessa Ison Omenan kirjastossa 19.4.2018. Paikalla oli 20 kiinnostunutta kuulijaa. Janne Nikkanen kertoi asiantuntevasti postinkulusta Espoossa viime vuosisatojen aikana ja kertoi yksityiskohtaisia tarinoita kirjeistä ja ihmisten kohtaloista niiden takana.

Rautatien valmistuminen 1903 oli käännekohta myös Espoon postiliikenteessä. Asemat olivat tärkeitä toimipaikkoja ja niistä jaettiin postia paikallisilla postilinjoilla sekä etelään että pohjoiseen. Esitelmässä käsiteltiin myös yritysten postiliikennettä, laivapostia ja linja-autopostin kulkua. Myös postinhoitajien tärkeä rooli tuli esille.

Janne Nikkanen esitteli myös postia vuodelta 1918 ja kirjeiden kuvauksia sisällissodan tapahtumista. Näin esitelmä kytkeytyi tiiviisti kevätseminaarin 1918-teemaan.

Espoon postihistoria

torstaina 19.4.2018 klo 18.00
Ison Omenan kirjaston Stagella

Janne Nikkanen pitää esitelmän Espoon postihistoriasta. Hän on aktiivinen alan harrastaja ja on kirjoittanut useita artikkeleita Espoon posteista ja postinhoitajista Suomen Postimerkkilehteen.