Espoon perinneseura

Perinneseuran Aurora-työryhmä jatkaa toimintaansa lähinnä seuraavien kolmen teeman kanssa:

1. Espoon kouluille valmistamme kevään 2019 kuluessa Auroran elämäntyötä ja Träskändan kartanoa esittelevän opetusmateriaalipaketin. Aineistoa on valmistellut kolmihenkinen opettajaryhmä (Eija Koivumäki, Nina Mäkelä ja Leena Yrjölä).
2. Järjestämme yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa torstaina 1.8.2019 klo 18 WeeGee-talolla Tapiolassa Auroran syntymäpäivän juhlatilaisuuden, jonka kutsut ja ohjelman saatte loppukeväällä.
3. Seuraamme jatkuvasti Träskändan kartanon tilannetta. Parhaillaan on meneillään hankekilpailutus kartanon peruskorjauksen käynnistämiseksi.

Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut uuden 55-sivuisen kirjan Aurora Karamzin, jonka on kirjoittanut Minna Sarantola-Weiss. Kirjaa myydään mm. Hakasalmen huvilassa 14 euron hintaan.

Lisätietoja Aurora-ryhmän toiminnasta tarvittaessa Kari Koivumäeltä, p. 040 7722148 tai s-posti: kari.koivumaki@outlook.com.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso

Espoon perinneseuran syysseminaarissa 6.11.208 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa käsiteltiin Espoon sairaala- ja terveyspalvelujen kehittymistä sadan vuoden aikana.

Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila kertoivat Muuralan sairaalan perustamisesta ja sairaanhoidosta 1900-luvulla. Sairaala aloitti toimintansa pienessä Espoon maalaispitäjässä 1920. Antibioottien puuttuessa kulkutaudit vaativat hoitoa eristetyissä tiloissa. Jorvin ja Puolarmetsän sairaaloiden myötä Muuralan asema muuttui 1970-luvulla ja lopulta toiminta päiväsairaalanakin päättyi keväällä 2017, kun uusi Espoon sairaala aloitti toimintansa.
Pirkko Kivimäen ja Esko Uotilan esitys: Muuralan sairaala 1920-2017

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso käsitteli sairaanhoidon hallinnon ja lainsäädännön kehittymistä ja sairaala- ja terveyskeskustoiminnan laajentumista Espoon kasvun vuosina. 1980-luvulla työvoimapula vaikeutti toimintaa ja 1990-luvun lamavuosina palveluja jouduttiin karsimaan. Kotihoidon merkitys on jatkuvasti kasvanut. Espoon sairaala on nostanut sairaalaolot uudelle tasolle erityisesti ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa.
Juha Metson esitys: Espoon soten historiaa

Espoon perinneseura järjestää syysseminaarin tiistaina 6.11.2017 klo 18.00. Paikka on Espoon keskuksessa Entressen kirjaston Sininen huone. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 17.30.

Syysseminaarin ohjelma:

Muuralan sairaala
Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila kertovat sairaalan historiasta ja
esittelevät syyskuussa ilmestyneen kirjansa.

Sairaanhoidon kehitys Espoossa aina soteen saakka
Juha Metso, perusturvajohtaja

Lämpimästi tervetuloa! Tilaisuus on avoin kaikille perinneasioista kiinnostuneille.

Vuoden kauklahtelainen, tuoreen Punaisin silmin. Espoon Kauklahti 1917–1918 -teoksen kirjoittaja Esa Lahtinen kertoo kuuden minuutin videohaastattelussa, kuinka arkistonjohtajasta tuli kirjailija. Mistä kipinä kirjoittaa? Kuinka kirjoitusprosessi sujui? Millaista palautetta kirjasta on tullut? Ja millaisia neuvoja hän antaisi oman kirjan tekemisestä haaveileville.

Perinneseura on syyskuussa mukana kahdessa tapahtumassa:

• SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä lauantaina 15.9. ja sunnuntaina 16.9.2018 klo 10–16 ja
• Kauklahti-päivässä Kauklahden kappelilla lauantaina 15.9.2018 klo 11–14.

Tapahtumissa julkistetaan kaksi uutta kirjaa:

Pirkko Kivimäki – Esko Uotila:
Muuralan sairaala – Espoon ensimmäinen

Espoon ensimmäinen sairaala aloitti toimintansa Muuralassa noin sata vuotta sitten. Kirja kertoo sairaalan monista vaiheista, sairaanhoidon kehityksestä, henkilökunnan tehtävistä ja toiminnan muutoksista Espoon kasvaessa maalaispitäjästä suureksi kaupungiksi. Varsinaisen sairaalatoiminnan jälkeen Muurala toimi pitkään terveyskeskuksen vuodeosastona ja viime vuosinaan päiväsairaalana.

Kirjassa on Muuralassa hoitotyössä toimineiden ja potilaina olleiden muistoja sairaalasta. Sairaalan tarina tuli päätökseensä, kun päiväsairaalan toiminta siirtyi keväällä 2017 Muuralasta uuteen Espoon sairaalaan Jorviin.

Esa Lahtinen:
Punaisin silmin – Espoon Kauklahti 1917–1918

Sisällissodissa ei ole voittajia – ainoastaan häviäjiä. Vuonna 1918 myös Kauklahdessa koettiin suuria kärsimyksiä ja tappioita.

Esa Lahtinen kertoo kirjassaan, mitä Kauklahdessa tapahtui vuonna 1918 ja miten kauklahtelaisille kävi sisällissodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa.

Punaisin silmin -teoksen lähteinä ovat valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien asiakirjat sekä Suomen sotasurmat 1914–1922 nimitiedosto. Jonkin verran teoksessa on käytetty lähteenä aikaisempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä muistitietoa. Paljon tietoa on jäänyt tallentamatta, koska aikanaan toiset eivät saaneet ja toiset eivät halunneet muistella. Vielä tänä päivänäkin muistaminen on ollut monelle vaikeaa.