Perinneseura osallistui Espoo-päivänä Hyvän Mielen Lauantai -tapahtumaan Omniassa. Esittelimme toimintaamme ja julkaisujamme. Kirjoja myytiin runsaasti, vaikka moni totesikin, että kirjahylly on jo täynnä tai sitä ei ole ollenkaan.
Nallevaarin tarinat olivat näkyvästi esillä ja niitä luettiin satutuokioissa. Tarinat innoittivat piirtämään eläinaiheisia kuvia piirustuskilpailussa.
Espoon perinneseura Hyvän Mielen Lauantaissa 30.8.2014. Kuvat: Marjo Matikka ja Esko Uotila.
Espoon perinneseuran hallitus kokoontui syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa 13.8.2014. Hallitus kokoontuu syksyn aikana vielä 1.10. ja 29.10. Yhdistyksen syyskokous pidetään 26.11.2014. Syyskokouksen ohjelma ja paikka vahvistetaan myöhemmin.
Esko Uotila osallistui 7.8.2014 valtakunnallisten kotiseutupäivien seminaariin kotiseutu- ja sukukirjoista. Esillä oli mm. kirjojen tietolähteet, julkaisukustannukset ja rahoituslähteet sekä digitaalisen julkaisemisen kanavat. Yhteenveto tilaisuudesta on artikkelissa Kotiseudun ja suvun tarinat -seminaari 7.8.2014
Aapo Kirvesniemi ja Esko Uotila esittelivät yhdistystä ja sen julkaisuja Sahdinvalmistuksen SM-kisoissa 9.8.2014 Espoon Lepolammella.
Lähiviikkoina perinneseura osallistuu useisiin paikallisiin tilaisuuksiin. Kauklahti-päivänä 23.8. Kauklahden kappelilla on tarkoitus esitellä yhdistyksen julkaisuja ja erityisesti tuoretta Kauklahdesta kertovaa kirjaa Seuratuvan ajoista Halmeen vintille. Espoo-päivänä 30.8. yhdistys on mukana Omnian Hyvän Mielen Lauantai -tapahtumassa ja esittelee Nallevaarin tarinoita lapsille. SyysMatin Markkinat tuomiokirkonmäellä 20.-21-9. on jälleen syksyn ohjelmassa.
Hallituksen kokouksessa sovittiin, että yhdistyksen arkistoitava aineisto lajitellaan ja luetteloidaan ja luovutetaan Espoon kaupunginarkistoon.
Espoon perinneseuralla on vireillä kirjahankkeet Espoon kansakouluista ja koulumuistoista sekä Auroran kappelin ja sen ympäristön vaiheista. Kokouksessa keskusteltiin myös uusista hankkeista.
Vuoden 2015 valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Espoossa. Perinneseuran tavoitteena on järjestää päivien yhteydessä kansakouluretki, jollainen toteutettiin paikallisesti jo syksyllä 2013. Muita mahdollisuuksia osallistua tapahtuman suunnitteluun ja ohjelmaan selvitetään.
Sahdinvalmistuksen SM-kilpailut järjestettiin lauantaina 9.8.2014 Espoossa Hotelli Lepolammin pihapiirissä. Espoon perinneseura esitteli toimintaansa ja kirjojaan tapahtumaan osallistuneille. 
Antti Hietala ja Tellervo Haka arvioivat SM-kisatuotteiden laatua.
Sahdinvalmistuksen Suomen-mestaruudesta kisattiin jo 23. kerran. Mukaan oli ilmoittautunut 49 valmistajaa ja edustusoikeudesta oli kamppailtu jo etukäteen monilla paikkakunnilla. Tapahtuma on monelle jokavuotinen tilaisuus tavata samanhenkistä väkeä eri puolilta Suomea. Mestaruudesta kamppaillaan tosi mielellä, mutta hymyssä suin. 
Espoossa järjestettyjen kisojen teemana oli Metropoli, stadi ja stadin slangi. Staadin slangikuoro toi tervehdyksen satamakaupungista ja Veikkolan Kartanoteatteri otti ilkamissaan räväkästi kantaa mm. kuntauudistukseen ja lähetti terveisiä entiselle kuntaministerille Strasbourgiin. Kuntaliitoksia esitettiin eri puolille maata ja todellinen mahtikunta syntyisi, jos Sysmä ja Lahti yhdistyisivät uudeksi kunnaksi nimeltään Sahti.
Sahtikulttuuri elää vahvasti eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla perinnettä vaalii Sahtipäät ry. Lisätietoa sahdista ja sahtiseuroista sekä SM-kilpailujen tulokset löytyvät Suomen sahtiseuran sivuilta osoitteesta www.sahti.org.
Sahtitapahtuma pääsi MTV:n uutisten loppukevennykseksi: www.katsomo.fi/?progId=376193
Esko Uotila
Valtakunnalliset kotiseutupäivät aloitettiin Aulangolla Hämeenlinnassa 7.8.2014 seminaarilla Kotiseudun ja suvun tarinat. Tarkoituksena oli tarkastella kotiseutukirjallisuuden eri muotoja ja tutkijoiden tietolähteitä sekä käsitellä uusia julkaisukeinoja painettujen kirjojen ohella.
Janne Vilkuna totesi avauspuheenvuorossaan, että Suomessa julkaistaan paikallishistorioita sekä henkilö- ja yrityshistorioita poikkeuksellisen runsaasti. Hän arveli, että julkaisuperinteeseen on vaikuttanut jo Ruotsin vallan aikana vakiintunut vahva arkistointikulttuuri ja varhainen kansanopetus, jonka ansiosta luku- ja kirjoitustaito yleistyi.
Vuokko Joki Oulun maakunta-arkistosta kertoi kotiseutuarkistoista tutkimuksen lähdeaineistona. Suomessa on lukuisia kotiseutuarkistoja eri toimijoiden hoitamana. Hyvältä arkistolta vaaditaan asianmukaiset tilat, toimiva organisaatio, menettelyt aineiston vastaanottamiseen ja kunnostamiseen sekä ja asianmukainen tietopalvelu. Digitaalisen materiaalin arkistointiin ei ole sovittuja ohjeita, vaikka aineistoa julkaistaankin enenevässä määrin ainoastaan sähköisenä. Janne Vilkuna ilmaisikin keskustelussa huolensa toteamalla, että digitaalinen aineisto säilyy viisi vuotta tai iäisyyden riippuen siitä kumpi tulee ensin.
Jouko Hannu Hämeenkyröstä kertoi käytännön kokemuksista kotiseutuarkiston kokoamisessa. Arkiston tarkoitus, sisältö ja palvelumuodot on mietittävä etukäteen. Toiminnan jatkuva rahoitus on varmistettava ja on löydettävä tarvittavat henkilöresurssit toimintaa pyörittämään.
Tietokirjailija Raine Raitio kuvasi haasteita kotiseutu- ja sukukirjojen kirjoittamisessa. Kohtuullisen palkkion maksaminen kirjoittajalle ei aina ole itsestään selvää työn tilaajalle. Suku- ja kyläkirjoja tuotetaan moniin tarkoituksiin ja erilaisin tavoittein. Punainen lanka on löydettävä jo alkuvaiheessa, jotta lukijat löytävät sidoksen kirjan kohteeseen. Sisältöä on rajattava järkevästi mielenkiinnon säilyttämiseksi.
Petri Pekkola ja Juha Simola kertoivat Tampereen Hervannassa toteutetusta virtuaalisesta verkkoalbumista www.hervannantarina.fi. Kaikki kiinnostuneet voivat tarjota kuvia ja tarinoita sivustolle, jossa tarjotaan aikamatkoja Hervannan lähihistoriaan eri vuosikymmenillä.
Loppukeskustelussa nostettiin esille huoli paikallishistorian välittymisestä lapsille ja nuorille. Osallistujia ja kuntapäättäjiä haastettiin huolehtimaan, että kotiseutukasvatus tulee mukaan paikallisiin opetussuunnitelmiin, joita ollaan uudistamassa.
Kotiseutukirjojen julkaisemisen kustannukset nostettiin esille monissa puheenvuoroissa. Erityisesti työkustannuksia on vaikea saada katetuksi myyntituotoilla ja avustuksilla. Digitaalinen julkaisu on vielä alkuvaiheessa, mutta sosiaalisen median ja sähköisten julkaisukanavien hyödyntämiseen kannustettiin.
Erkki Korhonen kertoi Jean Sibeliuksen kasvusta Hämeenlinnassa ja ensi vuonna vietettävästä Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuodesta. Tarinaa Krimin sodasta ja Hämeenlinnan rautatiestä ja kouluista väritti Sibeliuksen musiikki. Tilaisuus päättyi juhlavasti Finlandiaan.
Esko Uotila
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Hämeenlinnassa 7.-10.8.2014. Päiviä vietetään otsikolla Kotiseutu kullan kallis. Ohjelmassa on monipuolista keskustelua kotiseututyön eri muodoista, paikallista ohjelmaa ja retkiä lähiseudun kohteisiin. Päivien aikana pidetään Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous sekä julkistetaan Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko -palkintojen saajat.
Lisätietoa kotiseutupäivistä ja tapahtuman esite löytyvät osoitteesta
Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2014
Torstaina 7.8.2014 Kylpylähotelli Aulangossa pidetään kaikille avoin tilaisuus Kotiseudun ja suvun tarinat – seminaari suku- ja kotiseutukirjallisuudesta. Esityksissä kerrotaan kotiseutuarkistoja ja niiden merkitystä tutkimuksen lähdeaineistona sekä kotiseutu- ja sukukirjojen asemaa ja tulevaisuutta. Lisäksi käsitellään kirjojen uusia julkaisumuotoja. Seminaarin ohjelma on osoitteessa
www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/kotiseudun-ja-suvun-tarinat
Vuoden 2015 kotiseutupäivät järjestetään Espoossa. Kotiseutupäivien pääjärjestäjänä toimii vuonna 2015 Suomen Kotiseutuliitto yhteistyökumppaneinaan EKYL ja Espoon kaupunki.
Espoon perinneseuran suunnitelmissa on järjestää Kotiseutupäivien yhteydessä Kansakouluretki, jollainen toteutettiin ensi kerran syksyllä 2013.
Espoon perinneseura on mukana useissa tapahtumissa elo-syyskuussa. Tavoitteena on tehdä yhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja löytää uusia toimijoita ja jäseniä yhdistykseen.
 |
Sahdinvalmistuksen SM-kilpailu 9.8.2014Vuoden 2014 sahdinvalmistuksen SM-kilpailu järjestetään Espoossa Hotelli Lepolammella lauantaina 9.8.2014. SM-kilpailu alkaa klo 13 ja tulokset selviävät klo 17 jälkeen.Kisapaikalla on runsaasti muuta ohjelmaa, ruokaa tarjolla ja paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä esittäytymässä. Espoon perinneseura esittelee tapahtumassa toimintaansa ja julkaisujaan. |
 |
Espoo-päivä 30.8.2014Espoo-päivänä lauantaina 30.8.2014 Espoon perinneseura osallistuu Hyvän Mielen Lauantai -tapahtumaan Omniassa, Kirkkokatu 16 A, ja esittelee toimintaansa ja myy julkaisujaan. Perinneseura vie kävijät aikamatkoille Espoon historiaan. Nallevaarin videonurkkauksessa lapset pääsevät mukaan luontoaiheisiin tarinoihin. |
 |
SyysMatin Markkinat 20.-21.9.2014Espoon perinneseura on mukana SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä 20.-21.9.2014. Markkinoilla paikalliset yhdistykset ja järjestöt esittäytyvät. Lapsille on puuhaa, nähtävää ja ihmeteltävää. Myynnissä on käsitöitä, sadonkorjuutuotteita ja välipalaa. Perinneseura esittelee toimintaansa ja myy julkaisujaan. |
Espoon perinneseuran kevätseminaarissa 18.5.2014 Lauri Hirvonen esitteli sukututkimuksen tietolähteitä ja kertoi dna-tekniikan tarjoamista uusista mahdollisuuksista sukujuuriensa selvittämisessä.
Sukututkimus kannattaa aloittaa olemassa olevan sukutiedon keräämisellä. Vanhempia sukulaisia kannattaa haastatella, jolloin saa perustiedot lähisukulaista ja pääsee käsiksi valokuviin ja muuhun aineistoon oman suvun vaiheista. Vanhat valokuvat ovat arvokkaita vain, jos kuvausajasta ja –kohteista on kirjattu täsmälliset tiedot.
Suomen Sukututkimusseurasta (www.genealogia.fi) voi selvittää, onko suvusta jo tehty selvityksiä. Seuran HisKi-tietokanta kirkonkirjoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemisto, jota voi käyttää oman sukunsa tietojen keräämisessä. Sukuseurojen Keskusliiton (www.suvut.fi) kautta voi selvittää, onko omaan sukuun liittyvä sukuseura jo toiminnassa. www.sukututkimus.fi -sivustolla esitellään sukututkimuksen tietolähteitä.
Sukututkimuksen tietojen tallentamisessa ja esittämisessä on syytä käyttää sukututkimusohjelmistoa. Sukujutut (www.sukujutut.fi) on suomalainen ohjelmisto. Sen nettisivuilla on runsaasti tietoa sukututkimuksen tietolähteistä sekä yhdistyksistä ja sukuseuroista.
Sukututkimuksesta on lukuisia suomenkielisiä oppaita, ks. Helmet-haku goo.gl/zn788m. Hyvä yleisteos on esimerkiksi tänä vuonna ilmestynyt Valittujen Palojen kustantama Sukujuuria etsimässä.
Muiden sukututkijoiden kanssa kannattaa pitää esimerkiksi paikallisessa yhdistyksessä. Työväenopistot ja muut toimijat järjestävät sukututkimuskursseja, joilla saa hyvän alun omalle sukututkimukselleen. Seurakunnilta voi tilata sukuselvityksiä, jotka ovat yleensä maksullisia. Alalla toimii on myös ammattimaisia sukututkijoita.
Suurin vuosittain järjestettävä sukutukijoiden ja sukuseurojen kohtaamispaikka on Kuuluutko sukuuni –tapahtuma, joka järjestetään seuraavan kerran Vantaalla 11.-12.10.2014.
Viime vuosina on nopeasti yleistynyt dna-tekniikan käyttö sukututkimuksen apuna. Alle 100 sadan euron hinnalla voi teettää itsestään testin, josta selviää oman isä- ja äitilinjan periytyminen. Testin tarkkuus (ja hinta) määrää, kuinka yksityiskohtaista tietoa sukujuurista saadaan. Facebook-ryhmässä www.facebook.com/groups/finlanddna voi seurata dna-tekniikan käytön kehittymistä Suomessa.
Ensimmäinen suomenkielinen alan kirja Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset ovat tulleet? ilmestyi vuonna 2007. Siinä selvitetään geneettisen perimän käyttö sukujuurien selvittämisessä, vaikka osittain tulokset ovatkin jo vanhentuneet.
Sivusto www.familytreedna.com tarjoaa kaupallisen palvelun omien sukulaisten selvittämiseen dna-testin avulla. Siinä testattavan dna:ta verrataan muihin järjestelmään tallennettuihin dna-rakenteisiin ja tunnistetaan sukulaisuudet. Tulokset esitetään kartalle sijoitettuna ja järjestelmän kautta voi ottaa yhteyttä tunnistettuihin sukulaisiinsa.
Espoon perinneseuran kevätseminaarissa 18.5.2014 julkistetaan Kari Pohjakallion kirjoittama kirja Seuratuvan ajoista Halmeen vintille. Sen on toimittanut ja taittanut Esko Uotila. Kirja esittelee Kauklahden hengellisen elämän ja seurakunnan toiminnan kehittymistä 1940-luvulta uuden kappelin valmistumiseen asti.
Kirjassa esitellään Kauklahdessa vaikuttaneita hengellisen toiminnan keskeisiä henkilöitä. Toiminnan keskuksina olivat kirjan nimeenkin päätyneet Seuratupa ja Halmeen vintti.
Kari Pohjakallio on haastatellut omien muistikuviensa tueksi lukuisia paikallisia asukkaita ja kerännyt Kauklahdesta runsaasti aineistoa. Sen pohjalta on nyt valmistunut teos merkittäväksi osaksi paikallista historiaa jälkipolvien iloksi.
Kirja on myynnissä kevätseminaarissa hintaan 10 € ja sitä voi tilata perinneseuralta. Tilausohjeet löytyvät sivulta http://espoonperinneseura.net/julkaisut.
[gview file=”http://espoonperinneseura.net/wp-content/uploads/2014/05/Espoon-perinneposti-1_2014.pdf”]
Marraskuussa 2013 julkaistu Aapo Kirvesniemen ja Untamo Utrion (1905–1980) kirjoittama kirja Heiniemen historia – Kuvaus Espoon asuttamisesta on nyt luettavissa verkossa.
Kirja perustuu Untamo Utrion kirjoittamaan Heiniemen asuttamisen ja kyläyhteisön elämän kuvaukseen 1930-luvulla. Hänen tyttärensä Kaari Utrio on antanut suostumuksensa tekstin julkaisemiseen.
Aapo Kirvesniemi on laatinut yhteenvedon Espoon asutuksen kehittymisestä ja Heiniemen nykytilanteesta. Hänen keräämänsä valokuvat ja niihin laatimansa kuvatekstit elävöittävät Untamo Utrion kirjoittamaa kylähistoriaa.
Espoo oli 1930-luvulla maatalousvaltainen kunta, jonka voimakas kasvu alkoi vasta 1950-luvulla. Vuonna 1920 kunnassa oli alle 9 000 asukasta. Juna- ja linja-autoliikenteen lisääminen ja tieyhteyksien parantaminen käynnistivät uusien alueiden asuttamisen. Heiniemeen muutti Helsingistä vähälukuinen, mutta aktiivinen ja erikoislaatuinen joukko uusia asukkaita. Untamo Utrion ansiosta yhteisön värikkäät vaiheet voidaan nyt esitellä nykypolville. Kirja on merkittävä ajankuvaus 1930-luvun Espoosta.
