Lauri Hirvonen kävi 60 minuutissa lävitse tietotekniikan kehityksen 3000 vuoden aikana esityksessään Espoon perinneseuran syysseminaarissa 9.11.2021 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa.
Lauri Hirvonen kertomassa tietotekniikan kehityksestä. Kuva: Martti Hellström.
Tutustu esitysmateriaaliin ja esityksen avainkohtiin sivulla Lauri Hirvonen: Tietotekniikan kehityksestä kolmen vuosituhannen aikana.
Espoon perinneseura on tehnyt yhteistyössä kahden espoolaiskoulun opettajien ja oppilaiden kanssa kuulokuvasarjan entisajan elämästä Espoossa. Kuulokuvat perustuvat perinneseuran syksyllä 2019 julkaisemaan teokseen Elämää entisajan Espoossa, jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Tarja Rae. Teos koostuu pienistä tarinapätkistä pienten lasten elämästä 1700- ja 1800-luvuilla.
Käytännössä kuulokuvat syntyivät niin, että kaksi espoolaista veteraaniopettajaa, Martti Hellström ja Jukka Jokiranta, menivät Päivänkehrän ja Postipuun kouluihin kolmen luokan vieraiksi ja vetivät siellä harjoitukset ja nauhoitukset. Lapset jaettiin ryhmiin, joiden tehtävänä oli napakan opetustuokion jälkeen kertoa tarina kuulokuville tyypillisin repliikein ja tehostein itse niitä keksien. Jokainen oppilas, jolla oli huoltajan suostumus, sai olla mukana.
Tuorein kuulokuva kertoo tulipalosta tiiliruukissa.
Sarjaan kuuluu toistakymmentä muutaman minuutin clipsiä. Useimmissa niistä on mukana tarinaan liittyvä kuva. Iloksemme espoolainen mestaripelimanniyhtye Leikarit antoi meille luvan liittää tarinoihin myös pienen pätkän heidän musiikkiaan.
Kiitokset yhteistyöstä Päiväkehrän koulun lukuvuoden 2018-19 3a- ja 3b-luokille ja heidän opettajilleen Salla Hakurille ja Henriikka Taskiselle sekä Postipuun koulun 5a-luokalle ja sen kahdelle opettajalle Noora Hellströmille ja Paula Puupposelle.
Kaikki aikaisemmat kuulokuvat löytyvät sivulta Elämää entisajan Espoossa kuulokuvina.
Espoon perinneseura ry:n sääntömääräinen syyskokous oli tiistaina 9.11.2021. Kokouksessa valittiin hallitus vuodeksi 2022.
Puheenjohtajana jatkaa Martti Hellström. Hallituksen jäseninä jatkavat Marjatta Kuitunen, Rainer Lahti, Tarja Rae, Esko Uotila ja Leena Yrjölä. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Nina Mäkelä.
Hallituksen asiantuntijoina toimivat Kari Forsberg, Aapo Kirvesniemi, Kari Koivumäki, Seija Lohikoski ja Heikki Sorvari. Kari Koivumäki toimii myös seuran Aurora-työryhmän puheenjohtajana. Hallituksen yhteystiedot löytyvät sivulta Yhteystiedot ja hallitus.
Toiminnantarkastajana jatkaa Asko Tuominen ja varatoiminnantarkastajana Pirjo Tuominen.
Syyskokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Vuoden 2022 toimintasuunnitelmassa kerrotaan ensi vuoden tapahtumista, tiedottamisesta ja muusta toiminnasta. Seuran toiminnassa korostuu erityisesti Espoo 50 vuotta kaupunkina -teema.
Lauri Hirvonen kertoo tietokoneiden kehityksestä tiistaina 9.11.2021 klo 18.00 Entressen kirjaston Sinisessä huoneessa.
Tietokoneiden kronikka
– Mitä oli ennen ja mitä on nyt
– Miten muutokset ovat vaikuttaneet ihmisiin
Tervetuloa!
Kirjaston koronarajoitusten vuoksi kokoustilassa voi olla enintään 18 osallistujaa.
Tilaisuuteen on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.
Linkki etätapahtumaan: meet.jit.si/EspoonPerinneseuranSyyskokous
Tila- ja etäyhteysjärjestelyjen vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista sähköpostitse osoitteeseen espoonperinne@gmail.com. Ilmoittautumisessa pyydämme ilmoittamaan, osallistuuko tilaisuuteen kokoustilassa vai etäyhteydellä.
Tiistaina 26.10. Espoon perinneseura ry:n uutuuskirjaa ”Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita” esiteltiin oikein paikan päällä Bembölen Kahvituvassa.
Seuran puheenjohtaja Martti Hellström jututti tietokirjailija Ulf Johanssonia tämän aikanaan Espoon varakkaimman ja viisaimman kylän menneisyydestä.
Varapuheenjohtaja Esko Uotila kertoi 15 vuotta vieneestä suomennusprosessista. Seuran perustajajäsen Aapo Kirvesniemi kertoi diakuvien kera Espoon vanhoista vesimyllyistä. Paikalla oli myös kirjan kuvittaja Jens Johansson.
Bembölen Kahvituvassa noudatettiin tiukasti terveysturvallisuusmääräyksiä, ja niinpä esiintymistilaamme sai päästä vain 30 perinnetyön ystävää. Maksimimäärä tuli hienosti täyteen.
Tunnelma oli mainio. Kirjat tekivät kauppanssa ja Ulfin kynä sauhusi. Kahvi ja omenapiirakka maistuivat nekin. Kuva: Martti Hellström.
Kauniit kiitokset Kahvituvalle yhteistyöstä. Ulfin kirja on nyt myynnissä paitsi Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa ja Auroran kappelissa myös Kahvituvalla ja kaupunginmuseon Talomuseo Glimsissä. Esbo Hembygdsförening myy kirjaa Lagstadissa ja tilauksina. Teoksen voi tilata myös perinneseuran nettikaupasta hintaan 20 €. Perinnekauppa
Bemböle – historiaa ja hölmöläistarinoita -kirja oli ensiesittelyssä Tapiolan Akateemisessa perjantaina 22.10. ja herätti kovasti kiinnostusta.
Tiistaina 26.10. klo 15 kuulemme Bembölen Kahvituvassa lisää kirjan tekemisestä ja sisällöstä. Martti Hellström haastattelee Ulf Johansssonia Bembölen kylän vaiheista ja hölmöläistarinoiden taustoista. Kuulemme mm. millaiseen tarinaan kirjan kansikuva liittyy. Aapo Kirvesniemi kertoo Bembölen vesimyllyistä ja muista perinteisistä myllyistä.
Tervetuloa kuulemaan! Koronarajoitusten vuoksi tilaa on enintään 30 osallistujalle.
Perinneseuran kirjoja on saatavilla muun muassa Perinnekaupasta, Tapiolan Akateemisesta Kirjakaupasta ja Auroran kappelista. Bemböle-kirja on myynnissä myös Bembölen Kahvituvassa.
Hyvät kaupunginosayhdistykset!
Espoon kaupunki täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Espoon perinneseura kutsuu kaikki kaupunginosayhdistykset mukaan perinteenkeruutalkoisiin:
Millainen kaupunginosanne oli vuonna 1972?
Jos hanke kiinnostaa, laittakaa siitä viesti perinneseuran puheenjohtajalle Martti Hellströmille, marttifi@gmail.com
Järjestämme talkoista kiinnostuneille erillisen suunnittelutapahtuman.
Martti Hellström
ESPOO KAUPUNKINA 50 VUOTTA
Elävä muisti -arkistosta löytyy Espoo-lyhytelokuva vuodelta 1971. Kuvissa ovat mukana mm. Tapiola, Otaniemi, Westend, Haukilahti, Matinkylä, Olari, Soukka, Kivenlahti, Muurala, Leppävaara, Karakallio, Lähderanta ja Nuuksio. Kannattaa katsoa ja tunnistaa tuttuja paikkoja 50 vuoden takaa!
Villa Elfvikin luontotalo kesällä. Kuvaaja: Villa Elfvik.
Espoossa on tunnetusti monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista osa on onnistuttu pelastamaan nykyväestölle. Yksi merkittävimmistä on Laajalahden Ruukinrannassa sijaitseva Villa Elfvik, Espoon kaupungin nykyisin omistama luontotalo ja ympäristövalistuskeskus.
Mitä merkittävää on Villa Elfvikin historiassa ja mitä kaikkea talo sekä sen lähialue tarjoavat nykyisille espoolaisille? Minkälaisen kokonaisuuden saa aikaan se, että Villa Elfvikissä yhdistyvät luonto, arkkitehtuuri, kulttuuri, opetus, virkistys sekä historian siipien havina?
Lue lisää Kari Koivumäen kirjoituksesta Villa Elfvikin luontotalo – Laajalahden helmi
