Espoon perinneseuran syyskokouksessa 26.11.2014 Martti Hellström piti mielenkiintoisen esitelmän merkittävistä opetuksen kehittäjistä Suomessa 1600-luvulta viime vuosisadan lopulle. Hän oli valinnut esiteltäväksi kymmenen suurta vaikuttajaa Gezeliuksesta Kyöstiöön.
Lataa esitys 10 suurta suomalaista pedagogia (pdf, 1.5 MB)
[gview file=”http://espoonperinneseura.net/wp-content/uploads/2014/11/10suurtapedaggogia.pdf” height=”525px”]
Opettavaiset Nallevaarin tarinat ovat täydentyneet kahdella uudella Espoon metsiin sijoittuvalla eläintarinalla. Tikka Kovanokka oppii, että kaikki eivät voi oppia kaikkea ihan yhtä hyvin, mutta jokainen on kuitenkin hyvä jossain. Ville varpushaukka huomaa, että kaikkea ei kannata tavoitellam vaan kannattaa keskittyä siihen, mitä osaa.
Tarja Rae on kirjoittanut ja kuvittanut tarinat ja ne ovat luettavissa osoitteessa Nallevaarin tarinoita.
Espoon perinneseura järjestää syysseminaarin keskiviikkona 26.11.2014 klo 18.15 alkaen. Paikka on Sellon kirjaston Akseli-sali, Leppävaara. Tilaisuuden aluksi kahvitarjoilu.
OHJELMA:
Esitelmä
Martti Hellström: 10 suurta suomalaista pedagogia
Keskustelua
Suomessa on ollut kouluja yli 700 vuoden ajan. Kuinka kouluopetus on näinä vuosina kehittynyt? Ketkä ovat olleet 10 suurinta suomalaista pedagogia? Mistä he saivat ideansa? Millaista on kouluopetus tänään? Millaista sen tulisi olla 2020-luvulla? Teemme puolen tunnin aikamatkan suomalaisen pedagogiikan käännekohtiin.
Espoon perinneseura ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään Sellon kirjaston Akseli-salissa keskiviikkona 26.11.2014 esitelmäosuuden päätyttyä klo 19.15 alkaen.
Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, kuten
Tervetuloa!
Espoon perinneseura ry:n hallitus
[gview file=”http://espoonperinneseura.net/wp-content/uploads/2014/10/Espoon-perinneseura_-Espoon-perinneposti-2_2014.pdf” save=”1″]
Vierailin Matinkylän Kansallisten Senioreiden viikkotapaamisessa 30.10.2014 esittelemässä perinneseuran toimintaa, tapahtumia ja julkaisuja, kuten jo keväällä oli sovittu. Paikalla oli noin 15 kiinnostunutta kuulijaa.
Espoon kouluja ja koulumuistoja sekä näihin liittyviä tapahtumia käsiteltiin laajasti. Saamamme tunnustus valtakunnallisessa keräyksessä herätti ”Hyvä Espoo!” -kannustusta. Useampi henkilö jäi miettimään, nousisiko muistin sopukoista koulumuistoja kirjoitettavaksi ja julkaistavaksi.
Ennakkoon pyydettynä aiheena tutustuimme Espoon veistoksiin ja muistomerkkeihin verkossa olevan aineiston pohjalta. Kuvassa näkyvä Matinkylässä sijaitseva Laila Pullisen teos herätti vilkkaan keskustelun. Muualta Espoosta löytyi monia tuttuja, mutta myös ennalta tuntemattomia veistoksia. Näyttääkin siltä, että aihe herättää kiinnostusta enemmän muualla kuin perinneseuran piirissä.
Esillä oli myös ensi vuoden toiminta ja siinä yhteydessä Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Siinä yhteydessä keskusteltiin kotiseudun merkityksestä erityisesti muuttamisen yhteydessä. Kuvaavaa oli, että kukaan paikalla olleista ei ollut syntyperäinen espoolainen. Eräs kuulija kuvasi omat tuntemuksensa erinomaisesti: ”Tunsin itseni espoolaiseksi vasta sitten, kun olin asunut täällä yhtä kauan kuin synnyinpaikkakunnallani.”
Kaksi tilaisuuteen osallistunutta on liittynyt perinneseuran jäseneksi.
Esko Uotila
Espoon perinneseuralle on myönnetty erityispalkintona kunniakirja Minun koulumuistoni -keruussa. Keruun järjestivät Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ja SKS:n kansanrunousarkisto. Keruuhankkeesta ovat perinneseurassa vastanneet Pirkko Kivimäki ja Esko Uotila.
Kunniakirja luovutettiin Minun koulumuistoni -seminaarissa 28.10.2014 SKS:n juhlasalissa Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin SKS:n roolia muistitiedon ja erityisesti koulumuistojen tallentajana, koulumuistojen keruun tavoitteita, tuloksia ja hyödyntämistä. Lisäksi luotiin sosiologinen näkökulma koulumuistoihin.Perinneseura jatkaa koulumuistojen keräämistä. Karttunutta aineistoa tullaan esittelemään keväällä 2015 ilmestyvässä Espoolaisia kansakoulumuistoja –kirjassa.
Espoolaisten koulumuistojen keruu ja julkaiseminen jatkuu edelleen. Tuoreimpana kirjoituksena on julkaistu espoolaisen kirjailijan Vivi-Ann Sjögrenin muistot koulunkäynnistä Lagstadin kansakoulussa sotien jälkeen. Hän kertoo värikkäitä tarinoita opetuksesta, koulukurista, koulumatkoista, kouluruoasta ja paljosta muusta.
Lue lisää:
SyysMatin Markkinat pidettiin kauniissa syyssäässä 20.-21.9.2014 Espoon tuomiokirkonmäellä. Keskiaikaista perinteen mukainen tapahtuma keräsi jälleen runsaasti yleisöä tutustumaan ja löytämään taidokkaita käsityön tuloksia ja monenlaisia herkkuja. Kirkkoherrakin oli jalkautunut kahvikärryn kuljettajaksi. Markkinoiden tunnelma oli kiireetön ja välitön.
Perinneseuran esittelemät julkaisut ja sadan vuoden takaista kirkon seutua esittävä banderolli herättivät mielenkiintoa ja kirvoittivat vilkasta keskustelua. Kirjat tekivät hyvin kauppansa ja seuraan liittyi monta uutta jäsentä.
Kirjasuosikkeja olivat Nallevaarin tarinat, jonka painos myytiin loppuun, ja vanhoja espoolaisia postikortteja esittelevä Terveisiä Espoosta. Keskusteluissa nousivat esille mm. Espoon historian monet mielenkiintoiset vaiheet, tarve tallentaa ja esitellä perinnettä nykyespoolaisille ja vanhojen rakennusten ja muun kulttuuriympäristön katoaminen.
Yhdistysten arvokas arkistoaineisto jää usein hajalleen ja tallentamatta siten, että se olisi helposti käytettävissä esimerkiksi historiikin tekemiseen tai lähihistorian selvittämiseen. Espoon perinneseurassa tartuttiin toimeen ja koottiin alkuvuosien toiminnasta kertova aineisto yhteen ja lajiteltiin sisällön mukaan.
Espoon kaupunginarkisto tarjoaa vastuullisesti arkistointitilaa paikallisille yhdistyksille ja yhteisöille. Espoon perinneyhdistys Auroran nimissä on jo aikaisemmin arkistoitu osa toiminnan alkuvuosien aineistosta. Nyt sitä täydennettiin siten, että vuosien 2000 – 2013 kirjallinen aineisto on kattavasti arkistossa ja kaupunginarkistossa tehtävän käsittelyn jälkeen tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Valokuvamateriaalia on runsaasti ja sitä pitää vielä selvittää ennen arkistointia.
Kaupunginarkisto on toteuttamassa verkkopalvelua, josta löytyvät kunnolliset arkistoluettelot. Niistä näkee, mitä arkistoja kaupunginarkistossa on ja mitä sisältöä arkistoissa on. Aineistoa käytetään edelleen kaupunginarkiston tiloissa. Palvelun odotetaan avautuvan syksyn 2014 aikana.
Kaupunginarkiston ohjeet arkistoinnista ja yksityisen arkiston luovuttamisesta arkistoon löytyvät sivulta Kaupunginarkisto: Yksityisarkistojen vastaanotto.
